Yksi valokuvaamisen haasteista on se, että kaikkea mitä saa kuvata niin ei saakkaan julkaista. Osan rajoituksita asettaa lainsäädäntö ja osan oma moraali. Voit kuvata onnettomuuspaikalla ja vaikkapa tappelun. Mutta vaikka sinulla on kuvausoikeus, niin kuitenkaan kaikkea et voi julkaista.
Kari kuvaa Posts
Tekijänoikeudet on aina yhtä hämmentäviä asioita. Niiden kanssa unohdetaan liian usein se, että esimerkiksi valokuvissa valokuvaaja määrää 50 vuotta omasta kuvastaan. Eli määrää milloin ja missä sitä näytetään tai päättää sen oikeuksien myymisestä. Ja jos valokuva luokitellaan valokuvateokseksi, niin suoja-aika on pidempi.
Syväterävyys tai hienosti sanottuna Depth of Field on yksi olennainen osa valokuvausta. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kuinka suuri on valokuvan yhtenäinen terävä alue syvyyssuunnassa katsottuna. Ja yleensä ensiksi opitaan, että siihen vaikuttaa polttoväli ja aukko ja kuvausetäisyys.
Itse kuvailen paljon ns. vintage linsseillä ja vanhalla Canon 550D:llä. Mutta nyt hiljalleen runko alkaa olemaan uransa loppupäässä eli sillä on kuvattu 200 000+ ruutua eli melkoisen paljon. Ja hiljalleen pitää alkaa pohtimaan sille korvaajaa.
Aina silloin tällöin tulee vastaan se, että pikkuesineitä kuvatessa syväterävyys ei riitä. Ja silloin ongelman voi kiertää helposti pinoamalla eli kuvaamalla moneen eri kohtaan tarkennetun kuvan ja kasaamalla siitä yhden suuremmalla syväterävyydellä varustetun kuvan. Tekniikka on helppo ja nopea tapa lisätä syväterävyyttä.
Korona laittoi vuoden 2020- kuvaamiset uusiksi ja jätin vuoden alussa aloitetun kilpailemisen väliin. Mutta nyt vuonna 2021 päätin aloittaa uudelleen AFIAP- arvonimen metsästämisen. Ja tämä postaus tulee olemaan samalla oma kuvakavalkaadi osallistuville ja pärjääville kuville.
Näin uuden vuoden alkaessa pitää tehdä joitain uuden vuoden päätöksiä. En kuitenkaan päättänyt mitään erikoista vaan ajattelin, että pyrin ryhdistäytymään tämän blogin osalta. Eli alan kirjoittamaan säännöllisesti ja viikottain lyhyitä omaan valokuvaukseen liittyviä juttuja.
Pimeään aikaan voi kokeilla toisenlaista valolla kuvaamista eli leikkiä taskulampun tai ledin avulla. Kyseistä hupia…
Teen itse jonkun verran ns. komposiittikuvia eli yhdistelen kuvia toisiinsa. Komposiittikuva on siis kuva, joka muodostuu useammasta eri kuvasta ja niistä yhdistellään lopullinen kuva. Itse käytän samaa tekniikkaa usein ns. pikku apulaisten kanssa eli kuvaan eri tekniikoilla legofiguureja.