Yllättävän moni ajattelee, että mustavalkokuva on vain kuva, josta on poistettu värit. Kyllähän niin voi tehdä, että kuvan tekovaiheessa vetää saturaation nollaan ja saa harmaasävykuvan. Mutta saako silloin hyvän mv-kuvan, onkin täysin eri asia.
Kari kuvaa Posts
Klassinen ohje syväterävyydestä on seuraava: Kuvan syväterävyys jakautuu niin, että noin kolmannes syväterävyysalueesta on tarkennuspisteen edessä ja kaksi kolmasosaa takaa. Tämän voin pitää mielessä kun miettii mihin kohtaa maisemaa haluaa tarkentaa, jos haluaa saa käyttöönsä mahdollisimman pitkän syväterävyysalueen.
Itse kuulun Tampereen Valokuvausseuraan eli se on paikka jossa tapaan harrastevalokuvaajia eri aihepiirien ja myös tasojen mukaan. Ja itse näen harrastelijana tärkeäksi kuulua yhteisöön, joka edistää harrastusta.
Oman insinööritaustan takia käytän paljon Arduinoa apuna kameran ohjaamisessa. Arduino on avoimeen laitteistoon perustuva mikro-ohjain-/elektroniikka-alusta ja ohjelmointiympäristö. Laitteisto perustuu 8-bittiseen Atmel AVR -mikro-ohjaimeen, jonka pinneihin voi kytkeä erilaisia antureita, moottoreita, LED-valoja ja muita komponentteja. Laitteistoa ohjelmoidaan C ja C++:aan perustuvalla Arduino-ohjelmointikielellä.
Blogi on elänyt hiljaiseloa, niinkuin kaikki muutkin omat blogini. Yhtenä syynä on ollut pieni sairastelu eli olen välttänyt kirjoittamista, kuvaamista ja tietokoneella istumista. Toinen, mutta vakavampi syy on ollut motivaation puute.
Päätin kuvata yhden pinotun makron sellaisilla välineillä joilla lähdin opettelemaan asiaa. Eli Canon 550D:llä, halvalla venäläisellä palkeella ja polttoväliltään 7.5 senttisellä vanhalla venäläisellä T-22 objektiivilla. Kyseinen linssi on vanhasta 6×6 kamerasta irroitettu suljinvian takia.
Minulla on katukuvaus tauolla ja kuvaan muuten ns. käyttökuvaa eli kuvitan muita blogejani. Ja samalla huomaan yhä useammin tutkivani ns. teknisempää kuvaamista eli kuvaamistapoja joilla pystyy kuvaamaan joko valokuvaa tai videota yhä paremmin.
Makrokuvauksen suurennussuhde on oikeastaan aika yksinkertainen asia. Siinä tarvitsee vain tietää kennon leveys (filmin ruudun leveys) ja kuinka monta milliä kuva-alaa näkyy tarkennustasolla. Samalla kun tämän asian ymmärtää, niin ymmärtää myös miksi usein pienempikennoinen kamera on parempi suurilla suurennoksilla.
Aina silloin tällöin tulee tarve vastaan kuvata yksinkertaisia tuotekuvia, jotka ovat ns. perussiistejä. Yksinkertainen tapa siihen on valoteltta jolla saa helpolla varjotonta valoa. Ja yleensä silloin aloitetaan kyselemään eri neuvontapalstoilla ohjetta sen ostamiseen. Oikeastaan aika turhaan, sillä yksinkertaisen valoteltan tai laatikon pystyy itse tekemään muutamalla eurolla.