Edullista studiomakroilua

Minua on pitkään kiehtonut ns. studiomakrokuvat ja viime vuonna päätin opetella aiheen hiukan paremmin. Yksi ”pelko” oli se, että ne vaativat hienoa ja kallista kalustoa ja erityistaitoja. Mutta hiukan aikaa aiheeseen tutustuttua huomasi, että niitäkin voi kuvata minun omalla filosofialla eli edullisilla laitteilla.

Tutustuin asiaan ja katselin osaajien videoita kuten Levon Bissin Microsculpture- videota. Siinä kohtaa alkoi paniikki iskemään eli tarvitaan erikoista osaamista, huippulaitteita ja työ on lähes mahdotonta. Mutta sitten aloin katselemaan videoita toisella silmällä eli innovoinnin kautta eli varastelemaan ideoita.

Eli ns. hyönteisen studiomakron kuvaamisen voi helposti jakaa selviin eri tehtäviin:

  1. Hyönteisen metsästys
  2. Hyönteisen käsittely kuvaamista varten
  3. Pinottu kuvaaminen
  4. Kuvien yhdistäminen
  5. Kuvien jälkikäsittely

Noista tehtävistä kaikista vaativin on tosiasiallisesti kohta kaksi eli kuolleen hyönteisen puhdistaminen ja saaminen edustavaan kuntoon. Kuvaaminen ja pinoaminen on pitkälti mekaanista työtä.

Kuvaaminen pinoamalla

Koska syväterävyysalueet eivät riitä pieniä kohteita kuvattaessa, niin syväterävyysaluetta kasvatetaan ”keinotekoisesti”. Eli kuvataan useampaa kohtaan tarkennettu kuva ja niistä yhdistetään ohjelmallisesti lopullinen kuva.

Pinotun kuvan ottamiseen on oikeastaan kolme eri tapaa:

  • Siirretään kameran tarkennusta pikkuisen kerrallaan.
  • Siirretään kameraa pikkuisen kerrallaan.
  • Siirretään mallia pikkuisen kerrallaan.

Itse päätin kuvata ötökät viimeisellä tavalla eli siirtämällä mallia pikkuisen kerrallaan kohti kameraa.  Tästä syystä rakensin itselle hyvin yksinkertaisen pinoamistyökalun DVD- soittimen osasesta ja noin kympin maksaneesta mikrometriruuvista. Yllättävää kyllä tuolla pääsee noin 0.01 millimetrin siirtoihin kohteen kanssa.

Kamerakaluston kanssa pohdin myös, että kuinka pääsen helposti säätämään suurennossuhdetta ja yksinkertaisella tavalla suurempiin suurennoksiin. Ja ratkaisuksi tuli ensi alkuun ns. käännetty objektiivi ja paljelaite. Palje on oikeastaan säädettävä loittorengas eli sillä voidaan vaikuttaa objektiivin etäisyyteen kamerasta ja saadaan säädettyä suurennossuhdetta.

Tulin siihen lopputulokseen, että edullisen kuvauskaluston saa rakennettua vanhojen linssien ja palkeen ympärille. Alle viisinkertaisia suurennoksia kohtuullisella laadulla saa kuvattua ns. käännetyllä 35 tai 50 millisellä objektiivilla. Ja koska studiomakroissa automatiikalla ei tee mitään, niin silloin voi ostaa käytettyjä objektiiveja. Esimerkiksi kärpäsen pää on kuvattu 35/2.8 Ricoh Rikenon XR- objektiivilla, joka on suodinkierteistä kiinnitetty palkeeseen.

Rohkea kokeileminen näyttää, että ns. studiomakrokuvan saa kuvattua lähes millä tahansa linssillä. Esimerkiksi vasemmalla oleva kuva on kuvattu vanhan venäläisen filmikameran linssillä.

Studiomakroissa ei tarvita paljoa automatiikkaa eikä alkuvaiheessa kovin erikoisia laitteita. Jos nyt itse neuvoisin jotakuta muuta aloittamaan, niin ohjaisin opettelemaan edullisilla laitteilla. Halvalla rungolla ja vaikkapa Kameratorin kaltaisista kaupoista hankituilla linsseillä.

Lopputyöskentely eli kuvien yhdistäminen onnistuu hyvin vaikkapa Zerene Stackerillä tai Helicon Focuksella. Molemmat ohjelmat on tarkoitettu tähän työhön.

Millä nykyisin lähtisin opettelemaan

Jos minulta tänään kysyttäisiin sitä, että millä lähtisin opettelemaan ns. studiomakrojen kuvaamista, niin vastaus olisi hyvin yksinkertainen.

Kameraksi valitsisin mahdollisimman edullisen croppirunkoisen Canonin. Sen tärkeimmät ominaisuudet ovat:

  • ISO 100 / M-asento
  • Runkoon saa helposti adapterilla M42- optiikoita
  • Siihen saa lankalaukaisimen helposti kiinni

Seuraava tarvittava asia olisi ns. palje eli etsisin edullisen M42- palkeen esim. tuollaisen mitä itse käytän eli vanhan venäläisen palkeen. Kyseisiä palkeita löytää esim. eBaystä alle viidenkymmenen euron hintaan.

Tuon ja kameran liittämiseen tarvitsee M42->Eos-adapterin. Halvimmillaan ne ovat muutaman euron ja laadukkaasta saa maksaa parikymmentä euroa.

Lisäksi tarvitaan edullinen M42- objektiivi. Se mahdollistaa objektiivin käyttämisen palkeessa etu tai takaperin. Riippuen tilanteesta kumpikin vaihtoehto voi olla toimiva. Esimerkiksi ensimmäinen kärpäskuva on kuvattu 30 euron 35 millisellä optiikalla.

Ja sitten vielä valaisu. Siihen tarvitaan yksinkertaisimmillaan valkoisia muovimukeja ja yksi Ikean Jansjö- valaisin. Ja viimeisin tarve on se, että saadaan kamera palkeineen tukevasti paikalleen ja ns. siirtokelkka sen eteen. Ja tämän itse tekisin ihan vaan rakentamalla vaikkapa puulevyjen kanssa.

Yksinkertaisesti liikkeelle

Syy siihen, miksi itse nykyään ohjaisin pinottujen studiomakrokuvien ottamisen noin, on hyvin yksinkertainen. Tuolla tavalla pääsee hyvin edullisesti aloittamaan ja taitojen kasvaessa voi lähteä etsimään omia tarpeita tyydyttäviä laitteita. Palkeeseen voi liittää tarvittaessa vaikkapa mikroskoopinlinssin tai hyvälaatuisia muita objektiiveja.

Ja kun tietää, että alkuvaiheessa tulee sutta ja sylttyä, niin siksi kuvaisin edullisella rungolla. Itse kuvaan makrot vanhalla Canonin 550D:llä joka on elinikänsä loppupäässä eli sillä on kuvattu noin 150 000 -160 000 ruutua. Ja kun kuvaan makron, niin kuvaan helposti 100 -500 ruudun välillä kuvia eli en viitsi uhrata ”massakuvaamiseen” parempaa runkoa.

Studiomakrojen kuvaaminen on mukavaa puuhaa ja yksi mukavista asioista on se, että kohtuullista jälkeä saa edullisillakin välineillä. Ensimmäinen kärpäsen potretti on kuvattu noin 200 euron kalustolla.

Itselle hinta ei ole tärkein asia vaan, että kuvaan kustannustehokkaasti. Ja studiomakroissa opettelemalla teoriat ja menetelmät voi päästä hyvinkin edullisiin ratkaisuihin. Ja samalla voi daa yllättävän hyvää laatua.

Tälläistä tänään, Kari…

 

 

 

 

 

 

 

kari Written by:

2 Comments

  1. Kari Saarinen
    23.5.2019
    Reply

    Hei,
    Minua askarruttaa, voisiko nykyisellä kalustollani kuvata studiomakroja.
    Kamera on Nikon COOLPIX P900, kennokoko 1/2,3 ja tallennusmoodi JPG. Lisäksi minulla on Raynox DCR-250 lähilinssi.
    Tyhmä kysymykseni on voiko JPG kuvia pinota artikkelissasi mainituilla ohjelmilla?
    Tiedosta kiitollisena
    Kari Saarinen

    • kari
      29.5.2019
      Reply

      Heissan

      jostain syystä vastaus viipyi eli Helicon ja Zerene pinoaa myös jpg-kuvia.

      kari…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *