Hitaasti, nopeasti ja kuinka pysäyttää liike

Yksi  yleisimmistä aloittelijoiden kysymyksistä on se, että miksi kohde on epäterävä vaikka tausta on terävä. Ja se kertoo siitä, että kuvaaja ei välttämättä vielä ymmärrä suljinaikojen merkitystä. Eli kuinka hyödyntää niitä esimerkiksi liikkeen pysäyttämiseen.

Oikein valotettuun kuvaan vaikuttaa kolme eri asiaa:

  • Valotusaika
  • Käytettävä aukko
  • Herkkyys eli ISO-arvo

Noiden kolmen arvon avulla voidaan saada oikein valotettu valokuva aikaiseksi. Ja jokaisen yksittäisen arvon muuttaminen vaikuttaa kahhteen muuhun. Esimerkiksi kasvatettaessa ISO-arvoa suuremmaksi saadan käytettyä joko nopeampia aikoja tai vaihtoehtoehtoisesti pienempää (suurempi luku) aukko.

Nopealla ajalla voidaan pysäyttää paremmin liikettä ja pienellä aukolla aukolla taasen lisätä syväterävyyttä. Tässä blogissa käydään hiukan valotusajan valinnan perusteita läpi.

Valotusaika

Valotusajalla on oikeastaan kaksi erilaista merkitystä alkuvaiheessa. Toinen niistä on se, että pitkällä valotusajalla kamera tärähtää helpolla ja kuvista tulee suttuisia. Ja toinen se, että sen avulla tarvittaessa pysäytetään liike. Mitä lyhyempi valotusaika, niin sitä paremmin liike pysähtyy.

Hyvä nyrkkisääntö käsivaralta eli kamera kädessä kuvattaessa on se, että valotusajan pitää olla lyhyempi kuin objektiivin polttoväli.

Ja mitenkö valotusajat merkitään. Ne kerrotaan sekunteina tai sen osina. Esim. 50 millisellä kuvattaessa valotusajan pitäisi olla lyhyempi kuin 1/50 sekuntia eli viideskymmenesosa sekuntia. Mitä pidempi polttoväli, niin sitä lyhyempi valotusaika jotta saadaan terävä kuva.

Saman ajatuksen voisi sitten tuoda kohteen pysäyttämiseen. Mitä lyhyempi valotusaika, niin sitä varmemmin kohde on terävä. Pitkällä valotusajalla kohde kerkiää liikkumaan ruudussa ja siitä tulee ns. blurraantunut eli siinä on liike-epäterävyyttä.

Ajatellaan vaikkpa että kuvataan ohkulkevia autoja ja halutaan ne näkyviin terävinä ja tarkkoina. Ne ovat nopeasti kulkevia eli ylläolevan kaavion mukaisesti pitää käyttää lyhyttä suljinaikaa eli aika voi olla vaikkpa välillä 1/500 -/2000 sekuntia.

Jos lähdetään liikkeelle pitkällä valotusajalla niinkuin tässä, niin autoista tulee tunnistamattomia. Kuvassa on 1/4 sekunnin valotusaika. Joskus tälläinen voi olla toivottua muttei välttämättä aina.

Eli pitkä valotusaika aiheuttaa sen, että esimerkiksi koira tai hevonen kerkiää liikkumaan valotuksen aikana ja kuva saattaa siksi epäonnistua.

Valotusaikaa lyhentämällä autot alkavat piirtymään yhä tarkemmin ja niiden muodoista saa selvää. Esimerkiksi 1/100 sekunnin valotuksella noin 40 -50 km/h kulkevasta autosta tunnistaa jo merkin vaikka esimerkiksi rekisterikilpi on epäselvä.

Ja kuten ylhäällä olevasta kaaviosta näkee, niin nopeasti liikkuvilla kappaleilla pitää valotusajan olla lyhyt, jotta ne saa näkymään terävinä.

Viimeisessä esimerkkikuvassa on käytössä 1/2000 sekunnin valotusaika ja siitä voisi tarvittaessa lukea vaikka rekisterikilven (ellei sitä olisi sutattu).

Eli valotusajalla voidaan vaikuttaa siihen miten tarkkana tai epäterävänä liikkuva kohde näkyy. Jos halutaan sen näkyvän terävänä niin käytetään lyhyttä aikaa. Ja jos epäterävänä eli siinä on liikeepäterävyyttä, niin käytetään pitkää valotusaikaa.

ISO – Aukko – Aika

Nuo kolme arvoa määrittelevät oikein valottuneen kuvan eli ovat yhteydessä toisiinsa. Suurempi ISO-arvo antaa mahdollisuuden käyttä nopeampia aikoja tai pienenpiä aukkoja. Pienellä aukolla saadaan suurempi syvätervyys. Aivan samalla tavalla suurempi aukko (pienempi f-luku) mahdollistaa nopeampien aikojen tai pienempien aukkojen käytön.

ISOn, aukon ja ajan suhdetta käyn jossain myöhemmässä postauksessa läpi. Mutta nyt kannattaa opetella, että jos valotusaika on pitkä, niin ISO-arvoa pitää nostaa ylöspäin saadakseen valotusaikaa lyhyemmäksi. Tai vaihtoehtoisesti avata objektiivista aukko apposen ammolleen. Se kyllä vaikeuttaa tarkentamista, koska syväterävyys vähenee.

Ja lopuksi. Tämä on niistä asioista jonka oppii vain kuvaamalla. Eli kuvaa paljon, kokeilee eri asetuksia ja tutkii miten onnistui. Se on avain oppimiseen.

Kari…

kari Written by:

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *