Pari sanaa syväterävyydestä

Syväterävyys tai hienosti sanottuna Depth of Field on yksi olennainen osa valokuvausta. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kuinka suuri on valokuvan yhtenäinen terävä alue syvyyssuunnassa katsottuna. Ja yleensä ensiksi opitaan, että siihen vaikuttaa polttoväli ja aukko ja kuvausetäisyys.

Valokuvaa pohtiessa on oikeastaan kolme ajateltavaa asiaa. Tai on niitä paljonkin, mutta itse pohdin usein kolme perusasiaa aluksi. Eli miten haluan pysäyttää liikkeen, mihin kohtaan tarkennan ja kuinka suuri on syväterävyys. Syväterävyydellä voidaan joko irroittaa kohde ympäristöstä tai saada hyvin suuri osa kuvasta näkymään terävänä.

Syväterävyysalueen hallinta on yksi valokuvauksen ilmaisukeinoja. Lyhyt syväterävyysalue kohdentaa huomion kuvan varsinaiseen kohteeseen irrottamalla sen mahdollisesti häiritsevästä taustasta tai etualasta. Toisaalta esimerkiksi maisemakuvauksessa syväterävyysalueen usein odotetaan ulottuvan kuvan etualalta äärettömään siten, että kaikki kuvassa näkyvä on kunnolla tarkentunutta. Wikipedia.

Syväterävyys ja sen laskeminen lähtee oikeastaan liikkeelle ihmisen fysiologiasta eli siitä mitä silmä pystyy erottamaan. Eli syväterävyys voidaan yksinkertaisesti määritellä siten, että mikä osa kuvasta voidaan nähdä selvästi tarkentuneena. Ja sen tarkan alueen näkeminen johtaa juurikin tuohon silmän toimintaan.

Pääsääntöisesti syväterävyys opetetaan niin, että siihen vaikuttaa aukko, polttoväli ja kuvausetäisyys. Eli isolla aukolla (pieni luku), pitkällä polttovälillä ja läheltä kuvattuna syväterävyys on pieni. Esim. hyönteiskuvissa syväterävyys on oikeastaan aika olematon.

Syväterävyyden perusteet on helppo oppia. Jos halutaan lyhyt syväterävyys eli ainostaan kohde on terävä, niin kuvataan pidemmällä polttovälillä, läheltä ja isolla aukolla (siis aukkoluku on pieni numeroina). Ja jos halutaan pitkä syväterävyysalue, niin kuvataan mahdollisimman lyhyellä polttovälillä, pienellä aukolla (siis iso aukkoluku) ja hiukan kauempaa.

Kuulostaa yksinkertaiselta ja sitä se on vielä tässä vaiheessa. Eli syväterävyyteen vaikuttaa nuo kolme asiaa ja maisemakuvat kuvataan pienellä aukolla. Ja ne henkilökuvat, joissa kohde halutaan irroittaa ympäristöstä isolla aukolla.

Syväterävyyden käyttöä voi hyvin harjoitella erilaisilla simulaattoreilla, joilla saa ajatuksesta kiinni. Eli oppii ymmärtämään miten mikäkin asia vaikuttaa kuvaan. Yksi tälläinen simulaattori on Dofsimulator (https://dofsimulator.net/en/).

Itse olen sitä mieltä, että valokuvausta ei opi kopioimalla muiden arvoja vaan asiat pitää itse sisäistää. Siksi suosittelen, että alkuvaiheessa opettelee ymmärtämään syväterävyyden perusteet esimerkisi tuollaisen simulaattorin avulla. Toinen ja vielä parempi tapa on opetella kameran kanssa eli opetella ymmärtämään mitä tapahtuu himmennettäessä eli aukkoa pienentäessä. jJa opetella myös ymmärtämään miten se näkyy kuvissa.

Mutta kuten tuolla sanoin, niin perusperiaate on yksinkertainen. Kun himmentimen  aukkoarvon numero kasvaa, niin myös syväterävyyskin kasvaa. Eli esim. aukolla 1.8 on lyhyt syväterävyys ja aukolla 22 pitkä. Kuvausetäisyys kasvattaa myös syväterävyyttä. Mitä pidemmälle tarkentaa niin sitä suurempi on syväterävyys. Polttoväli vaikuttaa käänteisesti. Lyhyt polttoväli, pitkä syväterävyys.

Ei se ihan noin yksinkertaista ole

Syväterävyyden hallinta ei oikeasti ole noin yksinkertaista vaan edellä mainittu on peruskoulun oppimäärä. Lukion oppimäärässä tulee uusia asioita opeteltavaksi ja siellä tulee mukaan tuo silmän fysiologia. Eli syväterävyyden aistiminen lähtee liikkeelle silmän erotuskyvystä joka on noin yksi kulmaminuutti hyvänäköisellä (ei hyvän näköisellä) ihmisellä.

Tätä kautta kun lähdetään tutkimaan asioita, niin kuvan syväterävyys riippuu seuraavista asioista:

  • Objektiivin polttoväli
  • Käytettävä aukko
  • Kuvausetäisyys
  • Filmin / kennon koko
  • Lopullisen kuvan koko
  • Lopullisen kuvan katseluetäisyys

Kolme viimeistä asiaa vaikuttavat hyvin paljon siihen miten aistitaan syväterävyys ja ns. dof laskurit laskevat usein syväterävyyden 20 cm X 25 cm kuvalle, jota katsotaan 25 sentin päästä. Eli voi ajatella että syväterävyys on laskettu A4 arkille, jota katsotaan samalta etäisyydeltä kuin luetaan lehteä.

Ja tässä tulee syväterävyyden hallinnan vaikeus. Jotta todellisuudessa saa halutun syväterävyysalueen, niin pitää tietää jo kuvausvaiheessa se, että mikä on lopullisen kuvatuotteen koko.

Yllä olevista laskurin tuloksista näkee, että saman kuvan syväterävyys vaihtelee laskettuna aika paljon loppukuvan koosta riippuen. Eli noin A4 kokoisen kuvan 9 cm syväterävyys kasvaa lähelle puolta metriä puhelimella katsottavassa instakuvassa.

Yleinen ohje eli lyhyt syväterävyys ja iso aukko toimii muistiohjeena hyvin. Se toimii myös alkuvaiheessa hyvänä ohjenuorana eli pitkähkö polttoväli, iso aukko ja lyhyt kuvausetäisyys mahdollistaa kohteen erottumisen ympäristöstä. Samalla pitää ymmärtää, että syväterävyyttä pitää myös pohtia lopputuotteen koon ja katseluetäisyyden kautta. Syväterävyysalue on erilainen näytöllä ja instassa.

Syväterävyys on vähän kuin lääkärin näöntarkistustaulu. Jossain kohdassa et vaan erota niitä E- kirjaimia ja kuva muuttuu epäteräväksi. Jos menet lähemmäksi niin näet paremmin ja kauempaa vain isokokoisempia kirjaimia. Syväterävyys toimii samoin eli silmän pitää erottaa erilliset terävät kohdat, jotta ne voidaan tunnistaa teräväksi kuvaksi.

Kunhan vaan kuvailen, Kari…

 

 

 

kari Written by:

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *