Kävelin viikko sitten Tukholmassa ja kuvasin iltapäivän noin 36 kuvalla. Eli kuvasin tarkoitushakuisesti hyvin hitaalla tahdilla. Pohdin jonkin verran jokaista kuvaa ja mietin kuinka pienellä kuvamäärällä pärjäisi.
Kuvasin iltapäivän filmikameralla ja yhdellä filmirullalla. Kun tiesi ettei pysty kuvaamaan kuin yhdellä ISO-arvolla, niin tuli pohdittua tarkemmin kuvaamista. Ei voinut kääntää haluttua aikaa ja aukkoa ja hoitaa asiaa pelkällä ISO-arvolla.
Kuvasin itselle aika tuttuja aiheita eli dokumentaarista kuvaa. Hiekan mielenosoitusta, muutaman ihmiskuvan kadulta ja tunnelbaanaa.
Mielenilmauksen löytäminen on yleensä helppoa. Tarvitsee vain kävellä oikeaan paikkaan ja alkaa kuvaamaan. Tällä kertaa Sergelin- torilla osoitettiin mieltä Iranin nykypolitiikkaa vastaan.
Filmille kuvaaminen hidasti yllättävän paljon kuvaamista. Yksi oli se, etei kuvia ollut tuhlattavaksi ja toinen syy oli tarkentaminen ja valotuksen pohtiminen. Vaikka kuvaan aukkoautomaatilla, niin siltikin piti hukan pohtia aukkoja ja sitä kautta valotuksien pituutta.
Oikeastaan oli mielenkiintoista huomata, että loppupeleissä oli yhtäpaljon kohtuullisa kuvia yhden filmirullan jälkeen kuin normaalisti olisi 600 digikuvan jälkeen.
Digillä ja automatiikalla kuvatessa lähes kaikki kuvat on aina teräviä ja oikein valotettuja. Hämmentävää kyllä myös filmillä tarkennukset oli aika hyvin kohdallaan. Muutaman kuvan täräytin huolimattomalla kameranpidolla.
Eli rullasta tuli oikeastaan noin 20 julkaisdtavaa kuvaa. Eli käytännössä joka toinen onnistui kohtuullisesti. Tällä hetkellä kuvien tekeminen digimuotoon on vielä haaste eli pitää opetella työmenetelmiä.
Eli uskon kyllä siihen, että kesällä kulkee myös filmikamera paljon mukana. Sitä ennen vain pitää opetella mv- filmien kehitys ja uskon että kesällä syntyy jonkin verran dokumentaarista mv- kuvaa.
Tälläistä kuvaamista tänään ja alla on muutamia viimeviikonlopun kuvia, Kari…
Be First to Comment