Alexander Stubb käytti usein kolmen pointin tekniikkaa. Monikin esiintymiskouluttaja puhuu siitä, että puheessa pitää olla maksimissaan kolme pointtia ja se perustuu ihmisen muistamiseen. Ihminen pystyy muistamaan 4-9 asiaa noin puolen minuutin ajan mutta kolme asiaa pysyy mielessä pidempään. Siksihän puhujille opetaan triadia joka perustuu oletukselle ihmiskorvan ja aivojen mieltymyksestä kolmikkoon.
En kuitenkaan ajatellut keskittyä kesällä puhumiseen tai politikointiin vaan valokuvaukseen. Ja siksi yritän saada painopistettä kolmeen eri alueeseen jotta ne kehittyisivät.
Tällä hetkellä kuvaan kaikkea mitä tulee vastaan ja näen ettei oma osaaminen kasva.Kohdentamalla kuvaamista kaikesta mahdollista kapeammalle alalle näen sen oman kehityksen kannalta hyödylliseksi.
Ja ne pointit:
- Omassa makkarissa on ns. stäkkäykseen tai pinoamiseen sopiva pieni studio automatisoituine kelkkoineen. Ajattelin kesällä ottaa systeemin aktiivisemmin käyttöön ja samalla siirtää käyttöikänsä loppupuolella olevan Canon 550D:n puhtaasti pinoamis- ja skannauskameraksi. Samalla tuo johtaa siihen, että ns. katukuvauksen kamera muuttuu Canonista Sonyksi ja alan hiljalleen siirtymään Sonyyn kaikessa muussa digikuvauksessa.
- Toinen painopiste tulee olemaan ihmiskuvauksessa. Se tulee näillä näkymin jakaantumaan sekä
katukuvaukseen että myös paikallisiin mallimiitteihin. Lisäksi kävin tutustumassa oman valokuvausseuran eli Tampereen valokuvausseura RY:n studioon ja se saattaa poikia loppukesästä ihmiskuvausta hallituissa olosuhteissa. Uskoisin, että ensi kesältä tulee mustavalkoispainotteista katu- ja miittikuvaa. Osin myös siksi, että palaan filmikuvaamisen pariin. - Viimeinen alue tulee olemaan maisemakuvaus. Eli maisema voi olla joko kaupinkia tai maaseutua. Mutta tälle kuvaukselle on tulee olemaan ominaista se, että alan kuvaaman maisemat filmille. Uskoisin, että kuvaaminen tapahtuu joko neulanreikäkameralla tai ns. fix focus- kameralla isolle filmikoolle. Tämä on oikeastaan paluuta lukion loppuvuosille, jolloin kuvasin paljon isolle formaatille. Ja koska tässä palaan täysin filmille, niin se tarkoittaa myös mustavalkoista kuvaamista.
Paluu filmikuvaamiseen ei ole pelkkää nostalgiaa vaan myös sitä, että yritän vähentää kuvien määrää ja keskittyä enemmän laatuun.
Samalla tuolla filmipuolella ns. keski- ja ison formaatin puolella voin tyydyttää omaa rakentamishimoa eli rakennella vanhan aikaisia ja yksinkertaisia kameroita. Ja samalla yksinkertainen kamera pakottaa miettimään asioita uudesta suunnasta. Mitä vähemmän on automatiikkaa, valintoja ja polttovälivaihtoehtoja, niin samalla se vaatii enemmän luovuutta saada hyviä kuvia.
Filmipuolella tulen todennäköisesti siirtymään 2000- luvun alun tekniikkaan eli analogi- digi työnkulkuun eli teen jälkikäsittelyn kuville digitaalisesti. Se avaa taasen uudenlaisia mahdollisuuksia kuvaamiselle.
Näillä lähdetään kesään ja maisemakuvaus odottaa vielä hetken, jotta saan ensimmäisen neulanreikameran valmiiksi. Välissä pitää harjoitella myös hiukkasen tuota filmikehitystä. Eli en ajatellut käyttää kaupallisia kehityspalveluita.
Tälläistä kuvausajattelua tänään, Kari…
Be First to Comment