Aika usein makroilua aloittaessa tulee vastaan yksinkertainen ongelma. Eli millä ensimmäiset kerrat kokeilisin yli yhden menevää suurennosta. Helppo tapa on käyttää loittorenkaita, lähilinssejä tms. apuna. Toisaalta itselle voi helpolla tehdä köyhän ihmisen supermakron. 

Klassinen tapa saa suurennosta lisää on objektiivin kääntäminen ympäri eli objektiivi kiinnitetään suodinkierteistä kameran bajonettiin. Tähän saa valmiita adaptereita eli homma on hyvin yksinkertainen. Samalla kyllä menetetään kaikki automatiikka.

Mutta kuinka tehdään sitten edullisesti säädettävällä suurennoksella oleva objektiivi. Esim. samankaltainen kuin esim. Laowan 2.5-5x suurennoksella oleva objektiivi on. Se on loppujen lopuksi helppo tehdä noin 2-3 kertaiselle suurennokselle.

Eli otetaan lyhyt makro-objektiivi, käännetään se ympäri ja kiinnitetään kameraan. Polttovälillä säädetään suurennosta ja tarkennuskin jää jäljelle.

Päätin tuossa illansuussa kokeilla asiaa yhdellä Kameratorin Outletista mukaan tulleella vanhalla Exaktan linssillä. Eli sieltä tuli mukaan Exakta 35-70 mm MC Macro. Tuon optiikan osa sisuskaluista helisee, mutta linssit tuntuvat olevan kohdallaan.

Ja sitten kokeilemaan. Kiinnitin tuon vanhan Canon EOS 550D nokalle kääntörenkaan avulla ja kuvasin ensimmäiset koekuvat. Itse kuvaan usein viivottimen, jotta näen millaisesta suurennoksesta on kyse. Ja ensin suurin suurennos ja mitta sanoi, että kuvassa on noin 10 milliä leveyttä. APS-C kennon leveys on 22.3 milliä eli kyseessä on noin 2x suurennos.

Toisessa päässä kuva-alaan mahtuikin jo noin 8 senttiä kyse oli lähikuvasta. Ja miltä kuva näytti sekä lähikuvana että myös makrona.

Mallina oli vanha peltirasia, jolla kokeilin nopeasti kuvien ottoa. Eli pienimmällä suurennoksella kuva näytti seuraavalta.

Ja tuolta rajattuna 1500×1000 pikselinen osa näyttää tältä. Kuvasta näkee, että tuolla saa ihan kohtuullista jälkeä aikaiseksi.

Ja sama sitten suurimmalla suurennoksella. Eli sama peltipurkki, mutta noin 2x suurennoksella.

Ja siitäkin 100% leikkaus 1500*1000 koossa.

Kuva ja sen tarkkuus riittää hyvinkin nettikokoon tehtäessä. Ja sitten kokeillaan vielä vähän toisenlaisella kohteella eli kuolleella kärpäsellä. Kärpäsen pituus on noin sentin ja valaisu on nopeasti pöytävalolla tehty.

Ja taasen 1500×1000 kokoinen rajaus tuosta kuvasta eli näkee silmän ja sen tarkkuuden.

 

Kun muistaa sen kuinka lyhyt syväterävyys on niin köyhän ihmisen supermakro tekee ihan asiallista jälkeä. Manuaalinen pinoaminen voisi tuottaa hyvääkin jälkeä.

Ja yleensä pitää kuitenkin kokeilla jotain älytöntä eli päätin käyttää objektiivin ja kameran välissä paljetta. Eli kuvata yli seitsenkertaisen suurennoksen. Mikäli valaistukseen yms. panostaisi, niin jälki olisi kohtuullista.Kuva on täysin rajaamaton ja siitä näkee että kameran kenno kaipaisi taasen puhdistamista. Objektiivin kääntämisestä löytyy itseltä noin viitisen vuotta vanha teksti (käännetty optiikka) ja myös esim. Extreme Macro- sivulta oma teksti laskureineen.

Hauska kokeilu käytännössä ilmaisella objektiivilla ja omatekoisella kääntörenkaalla.

Tälläistä kuvaamista tänään, Kari…