Olen pitkin kesää kuvaillut filmille ja olikin odotettavaa, että kokeilen myös neulanreikäkameralla kuvaamista. Neulanreikäkamera on on yksinkertaisin tapa ottaa valokuvia. Siihen tarvitaan valonpitävä laatikko, valoherkkä materiaali ja pieni reikä. Ja sitten otetaan valokuva. Hidasta rauhallista kuvaamista.
Pinhole tai neilanreikäkameran taustalla on oikeastaan camera obscura. Se voidaan kääntää suoraan piemksi huoneeksi. Kuten wikipedia kertoo, niin camera obscuran idea on keksitty jo ennen ajanlaskun alkua eli 300 -400 eaa kiinalainen filosofi Mozi tutki pimeän huoneen periaatetta. Tekniikkaa on kautta aikojen käyttäneet mm. taidemaalarit apuna.
Samalla periaatteella on helppo tehdä linssitön kamera. Valoapitävään laatikkoon tehdään pienen pieni reikä ja vastakkaiselle seinälle laitetaan esimerkiksi filmi tai vaikka valokuvauspaperi. Ja näin saadaan aikaiseksi yksinkertainen kamera. Samalla periaatteella tein itselle pienehkön matkamallin neulanreikakameran. Se on tehty Lindhoffin pienen filmikasetin ympärille. Eli kasetti on kotoisin Kamerastoresta (Kameratori ) ja sen avulla mitoitin muun kameran. Neulkanreikä on ammattimaista tuotantoa eli se on 0.3 millinen ja kotoisin Teknofokukselta. Loput materiaalit ovat Puuilosta ja paikallisesta tupakkakaupasta eli Tampereen Tupakasta.
Ensimmäisen neulanreikäkamerani negatiivikoko on 6.5*9 senttiä. Tuo on mukava koko paitsi ettei tuohon filmikasettiin löydy hevin valmiiksi leikattua filmiä. Valitsin tuon kuitenkin siksi, että voin kuvailla ns. 120- filmistä leikatuilla pätkillä. Koekuvissa on ollut Ilford Ortho 80 plus- filmi käytössä eli sitä voi käsitellä punaisessa suojavalossa ja se on helppo katkaista kasettiin. 120- filmi on noin 61 milliä leveätä eli se on aika vaivatonta käyttää tuolla. Samalla voin kehittää sen ns. filminkehitysspiraalilla eli myös kehitys on helpohkoa.
Kuvaaminen on oikeastaan aika yksinkertaista. Kuvasta voi huomata ettei kamerassa ole minkään valtakunnan suljinta. Filmikasetissa ns. levy joka suojaa filmiä valota ja se poistetaan filmin edestä sitä valoitettaessa. Itse käytän tuossa kamerassa ns. peukalosuljinta. Eli peitän peukalolla neulanreiän, otan kasetista tuon filmisuojalevyn edestä pois. Otan sitten peukalon pois ja valotan ruudun.
Kuullostaa oudolta, että valotus tehdään tuolla menetelmällä, mutta kameran rakenteesta eli pienestä neulanreiästä johtuen valotusajat ovat pitkiä. Ulkona ne ovat helpolla kymmeniä sekunteja. Sisällä minuutteja ja joskus jopa tunteja. Eli suljinta voi käyttää myös peukalomenetelmällä.
Aika Zenimäistä kuvaamista
Tuolla kameralla saan tällä hetkellä kaksi kuvaa eli minulla on vasta yksi kasetti. Ja se tekee kuvaamisesta aika harkittua. Ja muutenkin kuvaaminen on aika hidasta eli se pakottaa miettimään mitä kuvaa, miten kuvaa ja tekemään niitä valmisteluja ihan rauhassa.
Kuvaaminen menee tällä kaavalla:
- Leikkaan ja lataan filmit kasettiin suojavalossa.
- Etsin kohteen mitä haluan kuvata.
- Kamera jalustalle
- Mittaan valotuksen tällä hetkellä toisella kameralla.
- Lasken neulanreikäkameralle valotuksen
- Otan filmin edestä ns. suojapellin pois ja samalla peitän neulanreiän.
- Valotus. Ehkä kymmeniä sekunteja, minuutteja tai jopa tunteja.
- Filmin suojalevy takaisin.
- Kotona filmin kehitys
- Digitointi
- Jälkikäsittely
- Ehkä kuvan julkaisu
Aika hidasta ja rauhallista kuvaamista, mutta nykyisessä hektisessä menossa niin rauhoittavaa. Pitkiä valotuksia ja pitää pohtia että mitä kuvaa. Samalla tuo opettaa lisää valon mittauksesta ja siitä kuinka maailmaa hahmottaa.
Tälläistä kuvaamista tänään, Kari…