Katukuvauksen kuvitelluista säännöistä

Katukuvauksessa tulee usein vastaan erilaisia sääntöjä joita kuuluu noudattaa. PItää kuvata ns. candid- kuvaa ja julkaista koko ruutu. Ja lisäksi pitää kuvata joko 35 tai 50 millisellä linssillä täyskennolle. Joskus voi pohtia leikkimielisesti sitä, että mistä nämä säännöt ovat oikeastaan tulleet. Eli miksi kuvaamme niinkuin kuvaamme.

Ensimmäinen usein katukuvaukseen liitettävä sääntö on se, että julkaistavassa kuvassa pitää olla koko kuvattu ruutu. Rajaamaton ruutu kuulemma osoittaa kuvaajan taitoa kuvata katukuvaa. Tuolle ajatukselle löytää nopeasti lähtökohdan Henri Cartier-Bressonin kuvaustavasta. Hän taidemaalarina rajasi kuvan kuvausvaiheessa.

All of Cartier-Bresson’s photographs have a black border around them. This characteristic feature is an explicit reference to the extreme precision of the photographer’s method, as it tells the viewer that the final image is exactly the same as the negative and has therefore not been cropped.

Lähde: Exhibition: ‘henri cartier-bresson. the geometry of the moment “landscapes’” at kunstmuseum wolfsburg

Henri Cartier-Bresson aloitti journalistisen kuvaamisen vuonna 1937 ja hiljalleen loi oman tapansa kuvata. Hän halusi muodostaa kuvat kamerassa eikä pimiössä. Tämä on syy, miksi hänen kuvissaan on pääsääntöisesti mustat reunukset. Ne kertovat siitä, että kuva on rajaamaton ja sen rajaus on toteutettu kuvausvaiheessa. Hän on osin katu- ja journalistisen kuvan isä ja hänen vaikutus näkyy edelleen rajaamattoman kuvan ihannoinnissa.

50 tai 35 millinen

Toinen aika usein kuultu ”sääntö” on se, että katukuvausta pitää harrastaa ns. täyskennokameralla joko 50 tai 35 millisellä linssillä. Väitetään, että hänellä oli muutama erilainen syy kuvata 50 millisellä objektiivilla:

1. Normaali näkökulma: 50 mm:n objektiivi tarjoaa lähestulkoon samaa näkökulmaa kuin ihmisen silmä, joten se luo luonnollisen ja realistisen kuvakulman. Tämä teki Cartier-Bressonin ottamista kuvista helposti lähestyttäviä ja katsojille helposti ymmärrettäviä.
2. Liikkuvuus: 50 mm:n objektiivi on kompakti ja kevyt, mikä mahdollisti Cartier-Bressonille liikkumisen ja nopean reagoinnin kuvattaessaan kaduilla ja eri tapahtumissa. Hän oli tunnettu kyvystään ottaa nopeita ja odottamattomia hetkiä kiinni, ja tähän 50 mm:n objektiivi sopi hyvin.
3. Syväterävyys: 50 mm:n objektiivi tarjoaa kohtuullisen syväterävyyden, mikä tarkoittaa, että useimmat kohteen osat ovat teräviä samanaikaisesti. Tämä auttoi Cartier-Bressonia saavuttamaan selkeät ja terävät kuvat, vaikka hän kuvasi nopeasti liikkuvia kohteita ja tilanteita.
4. Luonnollinen valovoima: Monet 50 mm:n objektiivit ovat valovoimaisia, mikä tarkoittaa, että ne pystyvät keräämään paljon valoa. Tämä oli tärkeää, kun Cartier-Bresson kuvasi erilaisissa valaistusolosuhteissa, erityisesti sisätiloissa tai heikossa valaistuksessa.

Tuolta Henri Cartier-Bressonin ihanteesta eli normaalista näkökulmasta on helppo ymmärtää miksi edelleen puhutaan katukuvauksessa 50 millisestä polttovälistä. Toinen vahvasti vaikuttanut henkilö on Gary Winogrand. Hän kuvasi paljon katu- ja dokumentaaristakuvaa myös laajakulmilla ja hän käytti usein 28 millistä linssiä dynaamisen kuvan luomiseen.

Ja tuolta pääsee nopeasti päätelmään miksi nykyään suositellaan täyskennolle katukluvaukseen 35 millistä. Sen kuvakulma on lähellä ihmisen näkemää. Sillä saa hallittua syväterävyyttä hyvin ja mahtuu kuvaamaan ahtaammissakin paikoissa. Lisäksi moni moderni 35 millinen on pienikokoinen eli katukuvauskamerakin voi olla aika huomaamaton.

Vaikka 35 mm:n objektiivi on suosittu  ja suositeltu valinta katukuvauksessa, on tärkeää muistaa jokaisen valokuvaajan oma tyyli. Kannattaa suosia muitakin polttovälejä riippuen siitä, millaista tunnelmaa ja näkökulmaa haet.

Candid- kuva

Aika usein myös puhutaan ns. candid- kuvasta eli candid-kuvat ovat arvostettuja niiden kyvystä tallentaa aitoja hetkiä ja tarinoita kaupunkielämästä. Niitähän kuvaillaan seuraavasti:

• Candid-kuva on aito, spontaani valokuva, joka tallentaa hetken tai tilanteen luonnollisessa tilassaan ilman poseerausta tai asettelua. 

Ja taasen palataan Henri Cartier- Bressoniin. Hänen työnsä ja filosofiansa vaikuttivat suuresti katukuvauksen kehittymiseen. Hän korosti hetkien aitoutta ja tarinankerrontaa valokuvissaan, ja tämä ajattelu on vaikuttanut moniin muihin katukuvaajiin ja valokuvaajiin ympäri maailmaa. Cartier-Bressonia  pidetään usein alan pioneerina ja mestarina.

Tuolta kautta tulee monta muutakin katukuvauksen ajtusta tai samalla journalistisen kuvauksen ideaa. Hän oli yksi niistä valokuvaajista, jotka vaikuttivat suuresti candid-kuvan ja katutaiteen tyylin muotoutumiseen. Hänet tunnetaan erityisesti ”ratkaiseva hetki” (Decisive Moment) käsitteen lanseeraajana.  Hän uskoi, että valokuvaajan tehtävä oli vangita juuri oikea hetki, joka sisälsi kaikki tarvittavat elementit kuvan onnistumiseksi. Tämä tarkoitti, että kuvaajien oli oltava valppaita, herkkiä ympäristönsä tapahtumille ja valmiita painamaan laukaisinta oikeaan aikaan.

Tuolta suunnasta tulee myös se asia miksi ns. lavastamatonta kuvaa arvostetaan katukuvaajien keskuudessa. Pitää tunnistaa oikea hetki ja pystä tallentamaan se.

On mielenkiintoista huomata kuinka paljon nykyisen katukuvauksen perusteista johtaa oikeastaan journalistisen kuvan pioneeriin eli Magnum- kuvatoimiston yhteen perustajaan eli HCB:ään.

Kunhan kuvailen, Kari…