Pari sanaa syväterävyydestä

Aika usein erilaisilla neuvontapalstoilla kysytään, että kuinka saan aikaiseksi lyhyen syväterävyyden. Ja aika usein vastataan, että sinulla pitää olla valovoimainen objektiivi ja käsketään kuvaamaan aukko levällään.

Aukko levällään kuvaaminen ja valovoimainen linssi on osatotuus asiasta. Sopivassa tilanteessa tuo pitää paikkansa. Muttei aina eli tuolla on huomioitava myös muita asioita. Syväterävyyteen eli siihen minkä aistimme teräväksi kuvaksi vaikuttavat mm. seuraavat asiat.

• Linssin polttoväli
• Käytettävä aukko
• Kennokoko / filmikoko
• Tulosteen koko (Printti/näyttökuva)
• Katseluetäisyys
• Kuvausetäisyys

Yllättävän paljon erilaisia asioita, jotka pitää saada kohdalleen jotta syväterävyys olisi haluttu. Yleisohje on oikeastaan se, että valovoimaisella pidemmällä polttovälillä ja täyskennolla saa helpommin lyhyen syväterävyysalueen. Ja oikealla kuvausetäisyydellä. Esim. allaolevassa kuvassa lyhyt syväterävyys on tehty isolla aukolla (pieni numero) ja 75 millisellä linssillä.

Eli syväterävyys on yhden filmipaketin verran eli kohtuullisen lyhyt. Laskurilla saadaan aps-c- kennolla, 75 millisellä, aukolla 1.8 ja 1.5 metrin kuvausetäisyydellä syvätervyydeksi noin 3 senttiä. Ja siltä tuo näyttää.

Ja kun mennään hiukan toiseen suuntaan eli himmenetään kameraa kunnolla eli aukolle 16, niin syväterävyysalue kasvaa hyvinkin nopeasti. Ns. tarkka alue onkin jo noin 23 senttiä.

Noita syväterävyyden perusasioita on hyvä harjoitella teoriassa myös erilaisilla DOF- laskureilla. Itse tarkistan väliin näitä asioita mm. DOF Masterilla. Kyseinen palvelu kertoo syväterävyysalueen ja sen avulla voi pohtia ennakkoon että onnistuuko haluttu kuvaus.

Laskurien avulla oppii hahmottamaan sitä millainen syväterävyys on milläkin aukolla ja myös samalla pohtimaan sitä, että saako halutun syväterävyysalueen aikaiseksi.

Yksinkertainen ohje on se, että jos haluaa taustan sumenemaan kunnolla, niin tarvitsee ison aukon, pitkähkön polttovälin ja riittävän etäisyyden kohteen ja taustan välille. Ja että kohde pitää olla linssille sopivalla etäisyydellä.

Hyperfokaalinen etäisyys

Syväterävyydestä puhuttaessa tulee aika usein vastaan käsite hyperfokaalinen etäisyys. Ja se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä etäisyyttä mihin tarkennettaessa kuva on siitä äärettömään terävä. Ja toisaalta myös sitä, että säällinen terävyysalue lähtee noin puolesta välistä kuvausetäisyyttä.

Varsinkin maisemakuvaajien on hyvä ymmärtää tuo käsite. Eli pitää tietää minne tarkentaa missäkin tilanteessa. Esim. tuolla 75 millisellä hyperfokaalinen piste täydellä aukolla eli 1.8 on noin 160 metrissä eli kuvassa terävä alue lähtee noin 80 metrin päästä.

Hiukan himmentäessä eli aukolle 11 hyperfokaalinen piste on 26 metrissä eli kuva on noin 11 metristä alkaen säällisen terävä.

Valon määrä

Syväterävyyden hallinta vaatii hiukan myös ymmärrystä aukon vaikutuksesta valonmäärään. Moni on tottunut, etä ISO- arvot menevät 100,200,400,800,1600. Eli kun arvo kasvaa kaksinkertaiseksi, niin tarvittavan valon määrä puolittuu.

Ja se puolittuminen näkyy taas valotusajoissa. Sielläkin mennään usein samalla asteikolla eli esim. 1s – 1/2 s -1/4s -1/8s – 1/16s (aika usein 1/15s) – 1/30 – 1/60 jne. Eli aina kun aika puolittuu niin valonmäärän pitää kasvaa kaksinkertaiseksi.

Ja sama koskee himmenninaukkojakin. Eli siellä mennään 1.4 – 2.0 – 2.8 – 4 -5.6 -8 -11 -16 -22. Eli nuo ovat ns. täydet aukot ja aina kun aukkoluku hyppää seuraavaan niin valotus puolittuu.  Eli jos mennään aukosta 8 -> 11 niin joko valotusaika kasvaa kaksinkertaiseksi tai ISO-arvo pitää tuplata.

Näistä kolmesta arvosta puhutaan usein valotuskolmiona eli mieltämällä noiden vaikutuksen toisiinsa kuvaamisesta tulee helpompaa. Pystyy pohtimaan miten valotus menee eri tilanteissa.

Nämä samat asiat tulevat vastaan salamoiden tehonsäädössä tai vaikka ND eli netral density- fillttereiden kanssa.

Ja kenno

Himmentämisen yksi ikävä puoli on se, että sillä saa kennolian aika hyvin näkyviin. Mitä pienempi aukko (eli suuri luku) niin sitä paremmin likainen kenno näkyy.

Oman kameran kenno on kesän jäljiltä aika kamalassa kunnossa eli pitää tehdä kennoputsaus.

Ja lopuksi. Moni ajattelee, ettei noita tarvitse pohtia kun kamera hoitaa hommat. Mutta omaa kuvaamista on helppo helpottaa ymmärtämällä perusasioita. Ja syväterävyyden ja aukkojen merkitys helpottaa sitä ettei kuvaaminen ole arvausta vaan pystyy itse hahmottamaan lopputulosta. Ja kokeilu ja harjoittelu auttaa aina.

Tälläistä kuvaamista tänään, Kari…