Yllättävän usein jatkuvilla valoilla kuvatessa kysytään sitä, että miksi valotus vaihtelee tai miksi kuvat on vääränvärisiä. Aika usein silloin voi vastata, että älä käytä automatiikkaa. Käytä harmaakorttia.
Tekijä: kari
Pitkin kevättä ja kesää olen kokeillut filmikameroita, kehitellyt filmejä ja opetellut skannaamaan kuvat kohtuu laatuisiksi. Ja siinä samalla tutkinut kuinka teen asiat. Hiljalleen alkaa olemaan ymmärrys siitä, että millainen workflow tai työprosessi minulle tulee. Ja hiukan myös käsitystä millaisille filmeille kuvaan.
Pitkästä aikaa osallistuin FIAP- kilpailuun. Kyseessä oli belgialainen International Sillian Organisation 2023 – ISO2023- kilpailu. Neljä eri luokkaa eli open color, open monocrome, creative ja nature. Ja itse laitoin kaikki sallitut neljä kuvaa per luokka.
Alexeyi Titarenko kuvasi joskus 1990- luvulla pitkillä valotusajoilla aamu- ja iltahämärässä The City Of Shadows- sarjan kuvia Pietarissa. Nuo kuvat tulee usein mieleen kun pohdin millaisia kuvia voisi pitkillä valotusajoilla kuvata. Kuvia selatessa ja ideoita kehitellessä osun usein myös Eduardo Asenjo Matuksen kuvasarjaan The Sound of Silence. Sarja on hiukan eri tekniikalla tehty kuin Titarenkon sarja.
Sain lahjoituksena vanhan Mamiyan filmiperän. Huolsin sen ja rakensin sen ympärille neulanreikäkameran. Eli nyt pystyn kuvaamaan 10 neulanreikäkuvaa samalle filmille. Kuvat ovat 6×7 kokoisia. Ja kuvasin sillä ensimmäiset kuvat. kaksi päällekkäisvalotusta, unohdin kuvata kaksi viimeistä ruutua. Mutta kyllä sillä tuli kuvia. Seuraava panostus onkin sitten se, että kuvissa alkaa olemaan sisältöä ja opettelen sommittelemaan kameralla, jossa ei ole tähtäintä.
Antti Strang oli puhumussa valokuvauskerhossa lintukuvaamisesta ja puhui myös projektikuvaamisesta. Hän esitti Gantt- kaavion tyylisiä kuvaajia siitä kuinka hänen projektinsa edistyy. Ja oli aikatauluttanut kuvaamisaikataulun oman kuvausprojektin osalta. Ensin ajatus tuntui insinöörimäiseltä, mutta pienen pohtimisen jälkeen huomasin myös itse kuvaavani projektimaisesti.
Oma kuvaaminen kilpailemisen suhteen on ollut poissa mielestä. Olen osallistunut ainostaan valokuvausseuran sisäisiin kilpailuihin. Kaikki muu kilpaileminen on jäänyt väliin. En vain ole nähnyt syytä kilpailemiselle. Nyt pieni into hankkia ainakin yksi harrastaja- arvonimi on nostanut päätään ja ajattelin ainakin hankkia hiljalleen AFIAP- arvonimen. Koska minulla on vanhoja hyväksyntöjä olemassa niin pystyisin hyvällä tuurilla hankkimaaan arvonimen ensi vuoden loppuun mennessä.
Olen pienen hetken kuvannut Sony A6300:lla ja 16 millisellä linssillä uudella tavalla pannauskuvia kaupungilla. Yhdistä AF:n ja manuaalitarkennuksen kuvaamisessa. Eli haen AF:llä tarkennuksen mutta jätän kameran sen jälkeen manuaalitarkennukselle. Yksinkertainen tapa kuvata kaupungilla.
5 kuvaa on uusi julkaisutyyppi täällä. Eli koska kuvaan nykyään osan filmille, niin alan laittamaan niistä kuvauksista yhden rullan viisi mielenkiintoista kuvaa näytille. Ja saatan ehkä sanoa muutaman sanan filmistä ja kuvausajasta.
Katukuvauksessa tulee usein vastaan erilaisia sääntöjä joita kuuluu noudattaa. PItää kuvata ns. candid- kuvaa ja julkaista koko ruutu. Ja lisäksi pitää kuvata joko 35 tai 50 millisellä linssillä täyskennolle. Joskus voi pohtia leikkimielisesti sitä, että mistä nämä säännöt ovat oikeastaan tulleet. Eli miksi kuvaamme niinkuin kuvaamme.