Minua on pitkään kiehtonut ns. studiomakrokuvat ja viime vuonna päätin opetella aiheen hiukan paremmin. Yksi…
Kategoria: Makrokuvaus
Minulla on kaksi erilaista päämäärää makrokuvaamisessa. Toinen niistä on päästä mahdollisimman hyviin kuviin ja kohtuullisen…
Yksi makrokuvauksen parhaista puolista on se, että siellä voi käyttää yksinkertaisia ja edullisia valonhajoittimia. Yksi erittäin yleisesti käytetty valonhajotn on valkoinen kertakäyttömuki. Sitä voi käyttää vallitsevalle valolle, jatkuvalle- ja salamavalolle.
Makrokuvauksessa on yksi väline joka tulee vastaan hyvin usein. Eli yllättävän moni makrokuvaaja käyttää valkoista muovimukia valonhajottajana. Se on helposti ymmärrettävä apuväline, koska valo pehmenee tulemalla läheltä ja mahdollisimman suurelta pinnalta.
Focus Stackinkissä tai kotoisemmin pinoamisessa tarvittavien kuvien määrän arvioiminen voidaan tehdä monella tavalla. Aika yleinen tapa on se, että musta tuntuu että tarvitsen näin paljon kuvia. Ja sitten kuvausvaiheessa kuvataan satoja kuvia. Jos ne on tarpeeseen ja joskus turhia. Kuvien määrä voidaan arvioida toisellakin tavalla eli laskemalla kahden kuvan välinen kameran (tai kohteen) siirtymä.
Hämmentävän usein kun tutkii muiden makrokuvaajien kalustoa, niin ns. studiomakrojen yhteydessä tulee maininta Ikean Jansjö– valaisimesta. Se näkyy ruotsalaisen John Hallmenin kuvissa. Tai sen löytää muovimukin kanssa turkkilaisen Can Tunçerin kuvista. Sama valaisin löytyy kolikkokuvaajien sivuilta tai esimerkistä kuinka kuvataan koruja.
Kuvasin päivällä pitkän kaavan mukaan makron eli koeajoin uutta hyönteistensiirtokelkkaa. Ja kuvasin kuvan RAW- tiedostoina. Normaalisti kuvaan testikuvat jpg:nä, koska haluan vain nähdä mitä syntyy. Mutta tänään kokeilin kunnolla mihin uusi työkalu sopii.
Minua kiehtoo se, että rakennan kuvaamisessa tarvittavia apuvälineitä itse. Ja kun rakennan, niin yritän usein löytää edullisia ratkaisuja niiden tekemiseen. Ja tällä kertaa rakentamisen kohteena oli yksinkertainen makrokuvauksen työkalu eli ”pinoamiskelkka”.
Joku on jossain todennut, että olen yhden lajin Pelle Peloton. Ja en pidä lausahdusta minään negatiivisena ajatuksena. Ihmisen kuuluu leikkiä, koska leikki on oppimisen äiti. Se on yksinkertainen syy miksi väliin kokeilen ehkä hieman oudoillakin laitteilla kuvaamista.
Edullinen tapa kokeilla makrokuvausta yli 1:1 suurennuksilla on yhdistää kaksi objektiivia toisiinsa. Toinen niistä on oikeinpäin ja toinen takaperin. Eli objektiivit on kiinnitetty suodinkierteistään toisiinsa ns. kääntörenkaalla. Tämä on yksinkertainen ja usein myös edullinen tapa kokeilla yli 1:1 suurennuksia.