Aika usein makroilua aloittaessa tulee vastaan yksinkertainen ongelma. Eli millä ensimmäiset kerrat kokeilisin yli yhden menevää suurennosta. Helppo tapa on käyttää loittorenkaita, lähilinssejä tms. apuna. Toisaalta itselle voi helpolla tehdä köyhän ihmisen supermakron.
Kari kuvaa Posts
Kävin tiistaina 5.10.2021 pikavierailulla Lahdessa. Kohteena oli Lahden Fotoklubi, jossa kerroin muutaman sanan omasta kuvausfilosofiasta. Lähinnä voisi kuvata asiaa enemmänkin motivaatioesitelmäksi kuin miksikään muuksi.
Yksi valokuvaamisen haasteista on se, että kaikkea mitä saa kuvata niin ei saakkaan julkaista. Osan rajoituksita asettaa lainsäädäntö ja osan oma moraali. Voit kuvata onnettomuuspaikalla ja vaikkapa tappelun. Mutta vaikka sinulla on kuvausoikeus, niin kuitenkaan kaikkea et voi julkaista.
Yllättävän usein valokuvauskeskusteluissa näkee sen, että valokuvausta katsotaan sen oman laatikon sisäpuolelta ja ei haluta tai uskalleta laajentaa omaa näkemystään. Tämä on omalla tavallaan helppo ymmärtää koska omassa turvallisessa lokosessa on hyvä olla.
Yllättävän usein tulee vastaan tilanteita, joissa tekijänoikeudet ja niiden siirtyminen on täyttä hebreaa. Oletetaan asioita muttei tiedetä niiden todellista laitaa. Varsinkin erilaisissa yrityksissä mennään oletusasteella eikä suinkaan pohdita todellisuutta. Ja unohdetaan, että niiden rikkominen maksaa ja aiheuttaa mainehaittaa.
Katukuvaus on sinänsä yksinkertaista. Mennään kadulle ja kuvataan katuelämää. Ja siihen on yksinkertaisia ”sääntöjä” olemassa.…
Aikoinaan valokuvauksen opettaja sanoi, että riittää kun ymmärtää mitä aukko tekee. Ei tarvitse heti opetella teoriaa miksi aukkolukemat pienevät niinkuin ne pienenevät. Pitää vain tietää mitä silloin tapahtuu, kun kääntää objektiivista aukkorengasta.
Kirjoitan usein siitä, että oppiminen tapahtuu kokeilemalla, tutkimalla ja toistamalla. Ja pohtimalla sitä mitä kokeili. Se on myös valokuvauksessa tärkeä taito eli pitää pohtia miksi jokin asia tapahtuu ja mitkä asiat vaikuttavat siihen.
Joskus vuosia sitten istuin Helsingissä ratikassa ja juttelin Sibelius Akatemian professorin kanssa. Juttelimme niitä näitä ja puhe kääntyi luovuuteen. Hän sanoi jossain välissä, että suosittaa opiskelijoita lukemaan 50 -100 vuotta vanhoja kirjoja miettimään niissä olevia ideoita. Tämä sama ajatus sopii myös hyvin valokuvaukseen.