Olen taasen pienen tauon jälkeen alkanut kuvaamaan makroja puolitosissaan. Viimeikoina olen kuvannut niitä Canon 40/2.8 STM:n avulla. Eli ns. studiomakroja käännetyllä objektiivilla. Kyseinen objektiivi on mukava pannukakkumalli ja se toimii hyvin pienillä suurennoksilla eli 1:1 – 3:1 välillä.
Avainsana: Makrokuvaus
Minulla on kaksi erilaista päämäärää makrokuvaamisessa. Toinen niistä on päästä mahdollisimman hyviin kuviin ja kohtuullisen…
Focus Stackinkissä tai kotoisemmin pinoamisessa tarvittavien kuvien määrän arvioiminen voidaan tehdä monella tavalla. Aika yleinen tapa on se, että musta tuntuu että tarvitsen näin paljon kuvia. Ja sitten kuvausvaiheessa kuvataan satoja kuvia. Jos ne on tarpeeseen ja joskus turhia. Kuvien määrä voidaan arvioida toisellakin tavalla eli laskemalla kahden kuvan välinen kameran (tai kohteen) siirtymä.
Hämmentävän usein kun tutkii muiden makrokuvaajien kalustoa, niin ns. studiomakrojen yhteydessä tulee maininta Ikean Jansjö– valaisimesta. Se näkyy ruotsalaisen John Hallmenin kuvissa. Tai sen löytää muovimukin kanssa turkkilaisen Can Tunçerin kuvista. Sama valaisin löytyy kolikkokuvaajien sivuilta tai esimerkistä kuinka kuvataan koruja.
Kuvasin päivällä pitkän kaavan mukaan makron eli koeajoin uutta hyönteistensiirtokelkkaa. Ja kuvasin kuvan RAW- tiedostoina. Normaalisti kuvaan testikuvat jpg:nä, koska haluan vain nähdä mitä syntyy. Mutta tänään kokeilin kunnolla mihin uusi työkalu sopii.
Minua kiehtoo se, että rakennan kuvaamisessa tarvittavia apuvälineitä itse. Ja kun rakennan, niin yritän usein löytää edullisia ratkaisuja niiden tekemiseen. Ja tällä kertaa rakentamisen kohteena oli yksinkertainen makrokuvauksen työkalu eli ”pinoamiskelkka”.
Focus stacking eli pinoaminen on menetelmä, jolla saadaan kuvaan suurempi syväterävyysalue kuin yksittäisellä kuvalla. Kyseessä on menetelmä, jossa kuvataan useita eri kohtiin tarkennettuja kuvia ja koostetaan niistä yksi syväterävyydeltään suurempi kuva.
Joku on jossain todennut, että olen yhden lajin Pelle Peloton. Ja en pidä lausahdusta minään negatiivisena ajatuksena. Ihmisen kuuluu leikkiä, koska leikki on oppimisen äiti. Se on yksinkertainen syy miksi väliin kokeilen ehkä hieman oudoillakin laitteilla kuvaamista.
Olen useamman kerran nähnyt netissä mainintoja Lomo T-43 optiikan käyttämisestä peilittömässä kamerassa. Niissä tuon saa tarkentumaan äärettömään toisin kuin omassa peilikamerassa. Eräänä päivänä kirppiksellä tuli vastaan muutaman euron hintainen Smena 8M- kamera, jossa on käytössä tuo objektiivi ja päätin ostaa sen optiikan takia.
Kun lähdin opiskelemaan makrokuvausta, niin tein kaksi erilaista päätöstä. Toinen niistä oli se, että keskityn paikallaan olevien asioiden kuvaamiseen hallituissa oloissa. Ja toinen, että pyrin keskittymään edullisella kalustolla kuvaamiseen. Ne päätökset määrittelevät edelleen kalustoani eli kuvaan ns. croppikennoisella kameralla ja edullisilla objektiiveilla.