Kävin tänään Kameratorilla pyörähtämässä. Syy oli yksinkertainen eli kävin oikeastaan pummaamassa rikkoontunutta 50 millistä objektiivia…
Avainsana: tekniikka
Katukuvaaminen on mielenkiintoinen asia. Erityisesti jos lueskelee ohjeita siitä kuinka sitä pitää tehdä. Yksi vannoo jatkuvan tarkennuksen perään, toinen zone focusingin eli esitarkennuksen nimeen ja kolmas vaikka keskipistetarkennukseen.
Olen jonkin aikaa pähkäillyt, että lopetanko määrätyillä keskustelupalstoilla ihmisten neuvomisen kokonaan. Olen vähentänyt sitä jonkin verran. Syy tähän pohdintaan on yksinkertainen eli miksi neuvoa jos siitä ei saa itselle mitään.
Normaalitilanteessa veden liikkeen pehmentäminen tai ihmisten poistaminen katukuvasta tapahtuu pitkällä valotusajalla. Joskus on tilanteita jolloin ei ole mahdollista käyttää pitkää valotusaikaa. Yksi tälläinen tilanne on se, että ei ole valoisana päivänä mukana ND- suodinta.
Aina silloin tällöin unohtuu kameraan väärät asetukset kuvaamaan lähtiessä. Yksi aika yleisistä omista mokista on valkotasapainon kääntäminen oikealle kohdalla. Normaalisti kuvaan kadulla Canonilla AWB- asennolla eli kamera automaattisesti määrittää valkotasapainon. Mutta joskus kamera on esim. tungsten eli keinovaloasetuksella ja sen huomaa kesken kaiken. Mitä silloin teen.
Katukuvauksessa minua on pitkään mietittänyt kameran säätäminen eli se kuinka valitsen valotusajan, aukon ja ISON. Kesällä ja hyvässä valossa ongelma ei ole erityisen hankala, koska valoa riittää ongelmana on useinmiten liika valo. Mutta syksyllä ja talvella tuo on pienoinen ongelma.
Joskus teen nopean sävytyksen mv- kuville photoshopilla. Käytännössä se on vain värillä täytetyn tason luominen ja sen hyödyntäminen. Yksinkertaista, nopeaa ja käytännöllistä.
Klassinen ohje syväterävyydestä on seuraava: Kuvan syväterävyys jakautuu niin, että noin kolmannes syväterävyysalueesta on tarkennuspisteen edessä ja kaksi kolmasosaa takaa. Tämän voin pitää mielessä kun miettii mihin kohtaa maisemaa haluaa tarkentaa, jos haluaa saa käyttöönsä mahdollisimman pitkän syväterävyysalueen.
Päätin kuvata yhden pinotun makron sellaisilla välineillä joilla lähdin opettelemaan asiaa. Eli Canon 550D:llä, halvalla venäläisellä palkeella ja polttoväliltään 7.5 senttisellä vanhalla venäläisellä T-22 objektiivilla. Kyseinen linssi on vanhasta 6×6 kamerasta irroitettu suljinvian takia.