Näyttelukuvaamista

Pitkin syksyä oolen pohdiskellut sitä miten haluan aktivoida omaa kuvaamista. Nykyään se on vähän sellaista räpsimistä eli kuvaan omaksi iloksi erilaisissa tapahtumissa ja julkaisen kuvia instassa ja Facebookissa muutamalla eri palstalla. Olen kyllä aiemmin osallistunut mm. FIAP- näyttelukuvaamiseen ja myös valokuvausseuran kilpailuihin. Ne ovat olleet sitä tavoitteellisempää kuvaamista.

Tampereen valokuvausseura RY:ssä olen osallistunut ns. Heku- ryhmän eli henkilökuvaajien tapahtumiin. Ne ovat mukavia yhteisöllisiä tapahtumia. Niissä oppii tuntemaan muita kuvaajia ja myös malleilua harrastavia ihmisiä.

HeKun eli henkilökuvaajien ryhmän yksi saavutus on oma näyttely Finlaysonin Mediatunnellissa. Näyttely on auki marraskuun ja siellä näkee 25 eri kuvaajan kuvia. Näyttely on nimeltään Luovasti yhdessä ja sitä kuvaillaan näin:

Tervetuloa nauttimaan Tampereen Valokuvausseuran Henkilökuvaajat-ryhmän valokuvanäyttelystä!  

Henkilökuvaajat kokoontuvat eri paikoissa kuukausittain ja kuvaavat yhdessä vaihtuvan teeman mukaisesti. Näyttelyyn on koottu näissä tapaamisissa syntyneitä valokuvia. Teokset ovat syntyneet luovassa hengessä yhteistyössä Tampereen seudun mallien kanssa. 

Oma kuvani näyttelyyn on kuvattu helsinkiläisen Kameraseura ry:n vierailun yhteydessä. Omassa kuvassa on mallina Outi-Maria. Hän on minun kuvaustapaani sopiva malli ja kuvaaminen on aina helppoa. Näiden kuvien kuvaaminen on aina mallin ja kuvaajan yhteistyötä.

SKsL ja rytmi- näyttely

SKsL eli Suomen kameraseurojen liitto järjesti syksyllä ns. rytmi- aiheella olevan teemanäyttelyn. Osallistuin sinne muutamalla filmille kuvatulle mustavalkokuvalla. Ja yksi omista kuvistani hyväksyttiin näyttelyyn.

Tuo ns. läpäisy muistutti siitä, että voisin hiljalleen alkaa miettimään harrastajavalokuvaajan arvonimen hankkimista. Se tarkoittaisi lähinnä sitä, että pitää alkaa aktiivisesti osallistumaan sekä kotimaisiin että myös kansainvälisiin näyttelyihin.

Itsellä on kyllä FIAP:n alaisista näyttelyistä jonkin verran hyväksyntöjä eli ei välttämättä olisi kovinkaan pitkä matka kohti alinta harrastaja-arvonimeä. Tätä polkua voisi taasen hiukan edistää.

Valokuvausseurassa kyllä autetaan näyttely- ja kilpailutoiminnassa eli tietoa on saatavissa riittävästi. Itsellä kyse on enemmän aktivoitumisesta ja siinä että siirrän omaa kuvaamista tavoitteellisempaan suuntaan. Tällä hetkellä keskityn paljon enemmän filmikuvauksen ja kameranrakentamisen salojen tutkimiseen.