Focus stacking eli pinoaminen, syväterävyyden kasvattamista

Focus stacking eli pinoaminen on menetelmä, jolla saadaan kuvaan suurempi syväterävyysalue kuin yksittäisellä kuvalla. Kyseessä on menetelmä, jossa kuvataan useita eri kohtiin tarkennettuja kuvia ja koostetaan niistä yksi syväterävyydeltään suurempi kuva.

MuurahainenFocus stacking- termi tulee usein vastaan kun puhutaan makrokuvauksesta. Siellä syväterävyysalueet ovat lyhyitä ja siksi väliin käytetään kyseistä menetelmää syväterävyyden kasvattamiseen. Itse käytän kyseistä menetelmää paljon ns. studiomakroissa eli kuolleista hyönteisistä otetuissa kuvissa.

Kyseinen esimerkkikuva on muurahaisen pää, jossa on muistaakseni noin 50 eri kohtiin tarkennettua kuvaa. Makrokuvauksessa menetelmä useinkin vaatii erikoiskalustoa. Eli jonkinlaisen keinon joko kameran tai kohteen siirtämiseen ja siirto tapahtuu millin osissa. Osa moderneista kameroista osaa tehdä pinoamista myös tarkennusta siirtämällä, jolloin kohteesta kuvataan useampia kuvia.

Mutta kyseinen menetelmä ei ole vain makrokuvaajien käytössä vaan samaa tekniikkaa voi käyttää esimerkiksi maisemakuvauksessa. Mikäli kuvaan halutaan erityisen suuri syväterävyysalue, niin sitä voidaan laajentaa samoin kuin makrokuvauksessa. Kuvataan eri kohtiin tarkennettuja kuvia ja koostetaan niistä ohjelmallisesti yksi suurella syväterävyysalueella oleva kuva.

Periaate

Focus stackingin eli pinoamisen periaate on hyvin yksinkertainen. Siinä kuvataan eri kohtiin tarkennettuja kuvia siten, että niiden syväterävyysalueet lomittuvat keskenään. Ja kuvaamisen jälkeen kuvista voidaan koostaa ohjelmallisesti yksi suurella syväterävyydellä oleva kuva.

Oikealla olevassa kuvassa on neljä eri kuvaa pidemmästä noin 45 kuvan sarjasta, joilla on tehty esimerkkikuva suuresta syväterävyydestä. Nuo neljä esimerkkikuvaa on kuvattu croppikennoisella Canonilla ja käytetty käsitarkenteista 50/1.7 Ricoh- objektiivia. Kuvaamisessa kamera on aluksi tarkennettu äärettömään ja sen jälkeen tarkennusta on siirretty pienin askelin minimitarkennusetäisyydelle. Ja joka ainoan tarkentamisen jälkeen on otettu uusi kuva. Ja nuo neljä kuvaa ovat esimerkkikuvia, jotka on poimittu koko sarjasta.

Reilun neljänkymmenen kuvan sarjasta voidaan helposti koostaa suurella syväterävyydellä varustettu kuva. Kuva, jossa terävyysalue lähtee objektiivin lyhimmästä tarkennusetäisyydestä ja jatkuu äärettömään.

Pinoamisen periaate on hyvin yksinkertainen eli kuvataan eri kohtiin tarkennettuja kuvia ja koostetaan niistä ohjelmallisesti suurella syväterävyydellä varustettu kuva.

Pinoamisohjelmat

Kuvien pinoamista voi tehdä monilla eri ohjelmilla alkaen Phoshopista ja päättyen vaikka Helicon Focukseen. Itse käytän joko Zerene Stackeriä tai Helicon Focusta pinoamiseen niiden helppokäyttöisyyden takia. Yksinkertainen pinoaminen tapahtuu vain raahaamalla kuvat ohjelmaan ja painamalla pinoa- nappulaa (render).

Yksinkertaisimmillaan pinoaminen tapahtuu kuvien siirtämisellä pinoamisohjelmaan ja odottamisella. Mutta varsinkin hyönteisten kanssa tulee enemmin tai myöhemmin ongelmia mm. karvojen, raajojen ja ulokkeiden kanssa ja silloin joutuu opettelemaan aika paljon erilaisia metodeja onnistuneen lopputuloksen saamiseen. Pahimmillaan joutuu harrastamaan aika paljon kuvankäsittelyä hyvän lopputuloksen saamiseksi.

Pinoamiseen kannattaa tutustua, koska siitä on iloa maisema-, arkkitehtuuri- ja  makrokuvauksessa. Periaatteen ymmärtäminen ja kokeileminen ei ole vaikeata.

Tälläistä tänään, Kari…

 

 

kari Written by:

3 Comments

  1. Jussi Virmajoki
    4.10.2018
    Reply

    Hih, Kari! Ollaanko me vanhat valokuvaajat sellaisia bokehin-tappajia? Kun entisaikaan pyrittiin mahdollisimman terävään kuvaan, ja taustaa sumeutettiin oikeastaan vain muotokuvissa ja lehdistön pärstäkuvissa?

  2. Jussi Virmajoki
    4.10.2018
    Reply

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta, anyway, alan sen pohjalta vähän treenaamaan tuota. Tiesit varmaan että Mauri Korhonen, sienikuvastojen äiti, kuvasi palkkikameralla ja ”stäkkäsi” sitten näitä isoja dioja tai neroja saadakseen koko sienen terävänä kuvaan. Tuosta olisi hyvä jonkun ottaa selvää ja kirjoittaa – siitä saisi vaikka kirjan aikaan. T. Jussi v

    • kari
      5.10.2018
      Reply

      En tiennyt, nyt tiedän ja asia alkoi kiinnostamaan enemmänkin.

      Ja kiva kun pidit kirjoituksesta.

      Kari…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *