Vaikka saisit kuvata, niin et aina saa julkaista kuvia

Last updated on 18.8.2023

Yksi valokuvaamisen haasteista on se, että kaikkea mitä saa kuvata niin ei saakkaan julkaista. Osan rajoituksita asettaa lainsäädäntö ja osan oma moraali. Voit kuvata onnettomuuspaikalla ja vaikkapa tappelun. Mutta vaikka sinulla on kuvausoikeus, niin kuitenkaan kaikkea et voi julkaista.

Tämä on yksi valokuvauksen haasteista eli opetella perussäännöt milloin voit julkaista kuvia esim. somessa. Mitään mustavalkoista ja yksinkertaista sääntöä tuohon ei ole ole. Aika usein annetaan hyvä perussääntö tähän asiaan:

Mieti julkaistessa, että voisitko kuvitella itsesi kuvaan jota olet julkaisemassa. Ja jos hiukankin epäilyttää niin jätä julkaisematta.

Tuo on hyvä lähtökohta sille, ettet julkaise ns. kiellettyä kuvaa. Et voi perustella väärillä perusteilla julkaistua kuvaa sananvapaudella, koska sananvapauden tarkoitus on estää ennakkosensuuri. Mutta se ei tarkoita sitä, että ettetkö saattaisi joutua muiden pykäilien mukaan vastuuseen.

Journalistin ohjeissa on hyviä lähtökohtia pohtia kuvien julkaisua:

26. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

27. Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

29. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.

30. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

31. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

32. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Eli noita ohjeita lukemalla saa helposti itselle perusteet milloin kuvan voi julkaista esim. somessa tai omassa käytössä. Yksinkertaisesti jättää vain julkaisematta kuvat, joiden perusteella jonkun ihmisen tai ihmisryhmän voi leimata. Ei julkaista kuvia sammuneista ihmisistä, onnettomuuksien uhreista tai tilanteissa joissa ihmiset saatetaan huonoon valoon. Vaikka omaan oikeustajuun tuntuisi oikealta julkaista esim. myymälävarkaan kuva, niin se on kuitenkin kiellettyä. Näistä asioista on myös ikävävä kyllä oikeustapauksia, joissa kuvan julkaisija on saanut syytteen ja myös rangaistuksenkin.

Tämä on se kompastuskivi monessa keskustelussa eli ei muisteta erottaa sallittua kuvaustapahtumaa julkaisuoikeudesta. Eli monesti suoraan sanoen intetään, että koska saan kuvata niin myös saan julkaista. Opettelemalla ymmärtämään sen, että kuvausoikeus ei vielä anna julkaisuoikeutta, pääsee pitkälle. Ja julkaisuoikeutta voi pohtia aina tuon ajatuksen kautta, että haluasinko itse olla kuvassa.

Itse joissain tilanteissa hiukan venytän moraalia kuvien julkaisemisessa. Itsellä julkaisuraja on siinä, etten halua näyttää tunnistettavia ihmisä jotka ovat huonossa asemassa. Joskus kuitenkin harkitsen asiaa ja mietin, että onko kyseessä tilanne jossa asioita pitää katsoa hiukan erisuunnasta. Julkaisuoikeudessa on paljon harmaasävyjä ja aina ei voi mustavalkoisesti päättää asiaa.

Kunhan vaan pohdin ja kuvaan, Kari…