Makrokuvaus ja suurennossuhde

Makrokuvauksen suurennussuhde on oikeastaan aika yksinkertainen asia. Siinä tarvitsee vain tietää kennon leveys (filmin ruudun leveys) ja kuinka monta milliä kuva-alaa näkyy tarkennustasolla. Samalla kun tämän asian ymmärtää, niin ymmärtää myös miksi usein pienempikennoinen kamera on parempi suurilla suurennoksilla.

Makrokuvauksessa puhutaan suurennossuhteista eli saatetaan kertoa makrokuvan olevan 1:1 tai suuremmalla suurennoksella kuvattu. Ja se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että 1:1 suurennoksella jokainen sentti tai milli piirtyy kennolle (filmille) millin mittaisena. Eli kuva piirtyy kennolle luonnollisen kokoisena.

Esimerkiksi itse kuvaan Canon 550D:llä, jossa on ns. APS-C- kenno, jonka koko on 22.2 x 14.8 milliä. Ja tiedän että noin kahden sentin kokoinen hyönteinen täyttää koko kuvan 1:1 suurennoksella. Sentin kokoisella kärpäsellä kenno täyttyy kaksinkertaisella suurennoksella.

Ja täyskennolla tarvitsisin 36 milliä pitkän hyönteisen ja esim. 6×6 cm filmillä sudenkorento täyttäisi yhden kokonaisen ruudun. Eli suurennossuhde lasketaan kennon koon ja kohteen koon avulla.

Helpoin tapa mitata suurennossuhde on kuvata mitta. Ylläolevassa kuvassa tarkennustasolla näkyy mittaa noin 35 milliä eli kuva on 0.6x kertainen suurennos eli pienennös.

Laskuaava on yksinkertainen:

Kennon leveys / viivottimen näkyvä mitta  = suurennossuhde

Jos näet enemmän kuin kennon leveyden mittaa, niin suurennossuhde on alle 1x ja jos näet vähemmän kuin kennon leveys, niin suurennos on yli 1x. Omalla kennolla 1:1 eli 1x suurennoksella näen mittaa 22.3 milliä. 2x suurennoksella näen mittaa hiukan yli 11 milliä. Ja jos näen mittaa noin 4 senttiä niin suurennossuhde on 0.5x eli 1:2.

Miksi pienikennoinen kamera on parempi?

Aika usein sanotaan, että croppikennoinen kamera (tai mft) parempi makroissa kuin täyskenno. Ja vastaus siihen on oikeastaan hyvin yksinkertainen. Pienempikennoisella kameralla on helpompi saada kohde täyttämään koko ruutu. Eli tällöin et joudu rajaamaan niin paljoa ja voit hyödyntää käytännössä kaikki pikselit.

Jos sinulla on esimerkiksi vaikka Canon 2000D, jossa on 24.1 megapikselin kenno, niin rajatessa täyskennosta samankokoista kuvaa tarvitaan alunperin noin 63 megapikseliä. Eli täyskenno on pinta-alaltaan noin 2.6 kertaa suurempi kuin croppikenno.

Tuo kertoo pitkälti sen miksi kärpäsenkokoisia kohteita kuvatessa croppikenno on parempi kuin täyskenno. Eli kyse on yksinkertaisesti siitä ettei tarvitse rajata kuvaa niin paljoa. Käytännössä tuon voi ajatella niin, että sentin mittainen kohde täyttää 2x suurennoksella koko croppikennon ja  2/3 täyskennosta.

Suurennossuhteen ymmärtäminen auttaa myös ymmärtämään miksi pienikennoinen on usein makroissa parempi kuin täyskennoinen. Yllättävän usein makroissa joutuu käyttämään myös apuvaloa eli silloin sillä voi kompensoida croppikennon huonompaa ”herkkyyttä”. Eli käytännössä kiertää turhaa kohinaa.

Tälläistä kuvaamista tänään, Kari…

 

 

 

kari Written by:

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *