Normaalisti itse olen aina kameran takana, mutta nyt poikkeuksellisesti olen istuskellut valokuvausseuran mentorointitilaisuuksissa mallin paikalla. Itse ehdotin mallina oloa siksi, että silloin pääpaino harjoittelussa olisi kuvaamisessa eikä suinkaan siinä, että malli saa palkkioksi onnistuneita kuvia. Minulle riittää, että mentoroitavat oppivat asioita.
Meillä Tampereen Valokuvausseurassa on ollut puhetta mentoroinnista ja siitä, että tuetaan toisia heidän tarvitsemillaan alueilla. Yksi seuran vahvoista osaamisalueista on mallikuvaus ja seuralla on oma kiva studio käytettävissä.
Meillä on myös panostettu mentorointiin ja harjoitteluun. Yksi osa sitä ovat olleet Jyrki Juhani Niemisen ( https://www.instagram.com/jyrkismodelpix/ ) organisoimat studiokuvausopastukset. Eli siellä on rakennettu valaistus, tutustuttu käytännössä kuvaamiseen ja kuvattu kuvia.
Eli alkuvaiheessa on lähdetty klassisesta 45-45-45 valaistuksesta. Lisätty siihen heijastin ja lopuksi valo vielä irroittamaan mallia taustasta. Kahden tunnin rykäisy kolmelle harjoittelijalle.
Itselle nuo tilaisuudet ovat olleet myös hyvin opettavaisia. Olen opetellut kuuntelemaan kuvaajan ohjeita ja samalla istumaan rauhallisesti. Itselle tuo kameran väärällä puolella oleminen ei ole helpoimpia juttuja.
Täytyy sanoa, että arvostan tämän kaltaista valokuvauskerhon toimintaa. Eli sitä, että järjetetään harjoittelumahdollisuuksia ja ohjataan muita. Tätä toimintaahan seurassa on mm. Heku- ryhman (henkilökuvaajat), lauantaikuvaajien sekä luontokuvaajien toimesta.
Alla on kuva tältä päivältä muistuttamassa käsidesistä, maskeista ja flunssakaudesta. Kuva on Jyrki Juhani Niemisen käsialaa.
Tälläistä kuvattavana oloa tänään, Kari…
Be First to Comment