Vähän valokuvan tekijänoikeudesta

Valokuvan tekijänoikeus voi syntyä kahdella tavalla: teoksena, jos kuva on omaperäinen ja luova, tai erityisenä valokuvasuojana, joka koskee tavallisia kuvia. Molemmat antavat kuvaajalle yksinoikeuden työnsä käyttöön, ero on vain suojan laajuudessa ja kestossa.

Valokuvan suoja syntyy Suomessa kahdella eri tavalla:

1. Valokuvateos (tekijänoikeuslain mukainen teos)
   • Jos kuva on riittävän omaperäinen ja luova, se saa tekijänoikeussuojaa kuten muutkin teokset (romaanit, maalaukset, sävellykset).
   • Tällöin valokuvaajalla on täysi tekijänoikeus: oikeus määrätä käytöstä, oikeus nimeen, suoja vääristelyä vastaan jne.
   • Suoja-aika: tekijän elinikä + 70 vuotta.
2. Tavallinen valokuva
   • Jos kuva ei ylitä ”teoskynnystä” (eli ei ole riittävän omaperäinen), se saa silti erityistä suojaa.
   • Tämä on tekijänoikeuslain erillinen suoja, jonka sisältö on suppeampi mutta käytännössä silti antaa valokuvaajalle yksinoikeuden kuvan käyttöön (kopiointi, julkaisu, levittäminen).
   • Suoja-aika: kuvan ottamisvuodesta + 50 vuotta.

Valokuvan suoja ei koskaan jää täysin syntymättä. Ero on vain siinä, kuinka vahva ja pitkä se on. Suomessa valokuvan suoja syntyy automaattisesti heti kuvan ottamisesta alkaen. Tekijänoikeutta tai valokuvasuojaa ei tarvitse erikseen hakea tai merkitä copyright-symbolilla. Merkinnät, kuten © ja kuvaajan nimi tai vesileima voivat selkeyttää omistajuutta ja toimia muistutuksena kuvan suojasta ja vahvistaa kuvaajan asemaa mahdollisessa riitatilanteessa.

Taloudelliset ja moraaliset oikeudet

Valokuvaajalla on sekä taloudellisia että moraalisia oikeuksia. Taloudelliset oikeudet antavat yksinoikeuden päättää kuvan käytöstä, kopioinnista ja levityksestä. Moraaliset oikeudet taas turvaavat kuvaajan nimen mainitsemisen sekä sen, ettei kuvaa saa esittää harhaanjohtavassa tai loukkaavassa yhteydessä.

Taloudelliset oikeudet tarkoittavat, että valokuvaaja voi päättää kuvan käytöstä ja hyödyntämisestä rahallisesti. Tämä sisältää muun muassa:

• Kopiointi – kuka saa tehdä kuvan kopioita (painotuotteisiin, digitaalisesti, julkaisuihin).
• Levittäminen ja julkaisu – kuka saa julkaista kuvan verkossa, lehdessä, mainoksessa tai muussa mediassa.
• Muokkaaminen ja muuntelu – kuka saa käsitellä kuvaa tai käyttää sitä osana muuta teosta.
• Lisensointi ja myynti – valokuvaaja voi myydä käyttöoikeuksia tai antaa lisenssejä esimerkiksi mainoskampanjoihin, julkaisuihin tai verkkosivuille.

Taloudelliset oikeudet ovat valokuvaajan pääasiallinen keino ansaita kuvan kautta. Ne voidaan myös siirtää toiselle (esim. myydä tai lisensoida), mutta alkuperäinen oikeudenhaltija säilyy yleensä näkyvissä sopimuksessa.

Moraaliset oikeudet suojaavat valokuvaajan henkilökohtaista suhdetta kuvaan. Ne ovat riippumattomia taloudellisista oikeuksista, eli kuvaaja saa ne automaattisesti, vaikka myisi kuvan käyttöoikeudet. Moraaliset oikeudet sisältävät tyypillisesti:

• Nimen mainitseminen: Kuvaajaa on yleensä mainittava, kun kuvaa käytetään.
• Teoksen koskemattomuus: Kuvaa ei saa muuttaa, vääristellä tai esittää tavalla, joka loukkaa kuvaajan taiteellista näkemystä.
• Teoksen vetäminen pois tai julkaisuun liittyvien väärinkäytösten estäminen: Jos kuva esitetään harhaanjohtavasti tai loukkaavassa kontekstissa, kuvaajalla voi olla oikeus puuttua siihen.

Moraaliset oikeudet eivät pääty taloudellisten oikeuksien myynnin myötä, ja ne turvaavat valokuvaajan maineen ja tekijyyden tunnistamisen.

On muuten hyvä muistaa, että valokuva ei välttämättä sisällä vain kuvaajan omaa työtä. Kuvassa saattaa olla muiden tekijänoikeuden alaisia elementtejä, kuten toisten valokuvia, maalauksia, piirustuksia, julisteita tai tekstejä. Valokuvaajana on sinun oma vastuusi varmistaa, että näiden elementtien käyttö on sallittua, esimerkiksi hankkimalla lupa tai käyttämällä vapaasti käytettäviä materiaaleja. Näin vältät toisten tekijänoikeuksien loukkaamisen ja varmistat, että oma kuvasi on hyvien tapojen mukaista julkaista.

Kunhan kuvailen, Kari...