Kaikenlaista kummaa kuvaamista
Kuvasin alkuviikosta itselle tuntemattomalla filmillä eli OptiMono 100- filmillä. Eli sain PhotoStellalta kyseisen filmin koekuvaukseen ja kokeilin miten se käyttäytyy minun kamerassa. Ja kivasti sillä tuli kuvia. Filmistä sanotaan näin: Built on a new Filmotec
Jatka lukemista...
Mielenkiintoinen otsikko ja se kuvaa hiukan tämän hetkistä ajatteluani. Näen tämän usein niin, että saan näyttelymenestystä vanhalla osaamisellaan, mutta itse koen olevani paikallaan, koska mikään ei enää tunnu tutkimusmatkalta. Samalla tavalla näen, että omissa kameraprojekteissa
Jatka lukemista...
Olen tehnyt hiljalleen ns. retkikameraa eli kiinteätarkenteista 120- filmille 6×8 ruutua kuvaavaa laitetta. Kameran tarkoitus on selvä eli mahdollisimman yksinkertainen kamera, jolla pystyy kuvaamaan terävää kuvaa. Eli sellainen keskiformaatille sopiva räpsykamera. Säädät valotuksen ja otat
Jatka lukemista...
Pitäiskö sinun ostaa uusi huppari? Aika pysäyttävä kysymys 22- vuotiaalta jälkeläiseltäni kun valitin valokuvausongelmasta. Olen alkanut huomata, että valokuvaaminen ei ole enää pelkästään sitä, mitä teen kameran takana. Siihen tuntuu sekoittuvan myös se, miltä näytän
Jatka lukemista...
Aika usein itselle kertyy erilaisia osia ja väliin epäkuntoisia kameroita ideoinnin ja projektien osiksi. Vaikka omaan romu- tai varaosakaappiin katselle näyttää siltä, että siellä on kaikennäköistä romua, niin tosiasiallisesti sieltä löytyy hyviä projektien osia. Niinkuin
Jatka lukemista...
Joskus vuosia sitten kuvasin katukuvauksen puolella muutamaa eri sarjaa: Lost in Stockholm, turistina kotikaupungissa, 8 mm ja kaksi maailmaa. Jokaisella noista sarjoista oli eri tarkoitus. Lost in Stockholm tuli siitä kun opettelin hiukan kulkemaan Tukholmassa
Jatka lukemista...
Kun katukuvausta määritellään, niin esiin nostetaan usein yksi tietty tyyli: 35 millinen objektiivi, kamera lähellä ihmisiä ja candid-tilanne, jossa kuva syntyy nopeasti ja ilman vuorovaikutusta. Tätä ei ole koko katukuvaus, mutta se on sen tunnetuin
Jatka lukemista...
Nykyisessä valokuvauksessa suuri aukko on lähes oletus. Kuvataan pienellä syväterävyydellä, tausta pehmenee ja kohde irtoaa ympäristöstään. Se on visuaalisesti miellyttävää ja samalla myös melko armollinen tapa kuvata. Kun tausta sulaa epäteräväksi, kuvaajan ei tarvitse ratkaista
Jatka lukemista...
Olen viimeaikoina rakennellut filmikameroita. Se on mukavaa rentouttavaa puuhaa, jossa näkee omien käsiensä jäljen. Ja tämä on aika luonteva jatko sille, että olen leikkinyt vintage- ja projektorien linsseillä varmaan viimeiset kymmen vuotta. Eli linssien sovittamisesta
Jatka lukemista...
Minulla on nyt kaksi fixfokusta eli kiinteätarkenteista laakafilmiä käyttävää kameraa. Toinen on 4×5″ ja toinen 6×9 senttinen. Ja olen hiukan aikaan pohtinut 120- filmille sopivaa point&shoot- katukuvauskameraa. Tuo 6×9 on tehty 75 milliselle objektiiville eli
Jatka lukemista...
Kiitos tästä! Pohdin tällaista: entä, jos henkilö on painattamassa omakustanteena muistelmiaan, joihin haluaisi laittaa vuosikymmeniä vanhoja, valokuvaajan ottamia valokuvia? Estääkö…
[…] vuonna 2024 julkaistusta postauksesta ajatus lähti eli sitten ensi vuonna hankin arvonimen. Minulla oli muutama hyväksyntä pohjalla […]
[…] Nykyinen projekti on kuvauskelpoinen ja sitä varmaan kehitän tulevaisuudessa sen ongelmien korjaamiseksi eli voi hiljalleen ottaa seuraavan projektin työn…
[…] kiinteätarkenteisen kameran. Ja nyt on työn alla hyvin vanhahtavaa tekniikkaa käyttävä potrettikamera hyvin alkeellisella sulkimella. Lisäksi tuolta hyllystä löytyy…
[…] noiden jälkeen on tullut rakennettua muutama ns. Fix Focus eli kiinteätarkenteinen kamera 120- rullafilmille, 6,5×9 cm laakafilmille ja 4×5…