Kaikenlaista kummaa kuvaamista
Kun katukuvausta määritellään, niin esiin nostetaan usein yksi tietty tyyli: 35 millinen objektiivi, kamera lähellä ihmisiä ja candid-tilanne, jossa kuva syntyy nopeasti ja ilman vuorovaikutusta. Tätä ei ole koko katukuvaus, mutta se on sen tunnetuin
Jatka lukemista...
Kun puhumme “oikeasta katukuvauksesta”, tarkoitammeko oikeastaan Winograndin laajakulmaa, Cartier-Bressonin sommittelua vai Meyerowitzin värikuvaamista? Vai olemmeko vain tottuneet yhteen historialliseen tulkintaan siitä, mitä on oikea katukuvaus. Kun katsomme katukuvauksen historiaa, huomaamme jotakin kiinnostavaa. Henri Cartier-Bresson odotti
Jatka lukemista...
Näin yhdessä facebook postauksessa maininnan neulanreikäkamerasta jolla saa kuvattua panoraamoja. Ja siitä sain iden rakentaa itselle 4×5″ filmille kuvaavan panoraamakameran eli kameran jolla saa kahdella valotuksella lähemmäs 10″ leveän kuvan. Ei ihan koska kuvien yhdistämisen
Jatka lukemista...
Olen jonkun verran kuvannut ja myös osallistunut FIAP- näyttelyihin. Haluan saada jollain aikavälillä arvonimen NFIAPista kohti AFIAPia. Ja samalla pohtinut miten saan omaa kuvaamistani kohti sellaisia kuvia kuvia jotka pysäyttävät tai vaikuttavat katsojaan sekunneissa. Tämän
Jatka lukemista...
Olen viime aikoina pohtinut kysymystä, joka kuulostaa yksinkertaiselta mutta ei sitä ole: mikä on hyvä kuva? Valokuvaajana huomaan helposti ajattelevani, että hyvä kuva on teknisesti hallittu, tasapainoinen ja esteettisesti ehjä. Kun valo, sommittelu ja sävyt
Jatka lukemista...
Nykyisessä valokuvauksessa suuri aukko on lähes oletus. Kuvataan pienellä syväterävyydellä, tausta pehmenee ja kohde irtoaa ympäristöstään. Se on visuaalisesti miellyttävää ja samalla myös melko armollinen tapa kuvata. Kun tausta sulaa epäteräväksi, kuvaajan ei tarvitse ratkaista
Jatka lukemista...
Yksittäisessä valokuvassa värit voivat ohjata katsetta ja luoda tunnelmaa. Kun kuvia alkaa muodostua sarjaksi, värit voivat tehdä vielä enemmän: ne voivat sitoa kuvat yhteen. Elokuvissa puhutaan usein väripaletista. Sillä tarkoitetaan tietoisesti valittua värimaailmaa, joka kulkee
Jatka lukemista...
Väreihin liitetään usein tiettyjä mielikuvia ja tunteita. Punainen voi viestiä rakkautta tai voimaa, sininen rauhaa ja luottamusta ja vihreä luontoa sekä kasvua. Tällaiset yhteydet vaikuttavat siihen, miten kuva koetaan, vaikka emme aina tiedostaisi niitä. Usein
Jatka lukemista...
Valokuvauksessa puhutaan joskus 60–30–10 -säännöstä. Sama ajatus tunnetaan myös graafisessa suunnittelussa ja sisustuksessa. Kyse ei ole matematiikasta vaan tasapainosta. Aloituskuva on Wonder Womanista, jota käytetään usein kuvastamaan värien käyttöä. Se löytyy mm. Rob Baggsin tekstistä
Jatka lukemista...
Valokuvaus on muuttunut valtavasti sen alkuajoista. Perusidea on edelleen sama: valo piirtää kuvan. Mutta tänä päivänä teknisesti hyvä kuva syntyy usein helposti. Kamera ja digitaaliset työkalut hoitavat suuren osan työstä. Haastavampaa on saada kuva puhuttelemaan,
Jatka lukemista...
Hienosti kirjoitit katukuvauksesta, tuota voi yleistää laajemminkin! Esimerkiksi valokuvauksen kalustoon, tai jopa kokonaan valokuvauksen ulkopuolelle? Häkki helpottaa elämistä, varsinkin jos…
Kiva kun pidit tekstistä. Itse en ole kauheasti viimeaikoina kuvaillut, mutta ajattelin taasen alkaa hiljalleen siirtymään aiheen pariin.
Kirjoituksessa on tuotu hyvin esiin katuvalokuvauksen genre. Katuvalokuvaajien FB-ryhmään kuuluvien olisi myös hyvä lukea se.
[…] yksinkertainen tapa hyödyntää värejä kuvassa liittyy suoraan aiemmin mainittuun 60–30–10 -periaatteeseen. Usein ympäristö muodostaa kuvan päävärin. Esimerkiksi harmaat rakennukset,…
Kiitti, pohdiskelen itsekseni näitä asioita.