Studioharjoittelua

Olen ollut aika monta kertaa Tampereen Valokuvausseuran studiolla mallina opetustustilanteessa. Eli seurassamme pidetään ns. matalan kynnyksen studio-opetusta. Opetuksen tarkoitus on antaa rohkeutta studiokuvaamiseen ja laitteiden käyttöön.

Itse olen istuksellut siellä vanhana ja lihavana mallina ja katsellut toisen jäsenen antamaa ohjausta kuinka ensimmäisiä studiokuvia saadaan aikaiseksi. Alkuvaiheessa ongelmana on usein se, että kuinka laitteet toimivat ja myös kuinka saan ensimmäisen henkilökuvan valaistua.

Ohjaalla on siellä yksinkertainen malli opetukseen. Hän opettaa ensimmäisen kuvan valaisimisen ns. 45-45-45 säännöllä. Eli tavalla jolla saa peruspotretista toimivan.

Malli on yksinkertainen eli laitetaan malli katsomaan hiukan valoonpäin ja valo 45 asteen kulmaan. Kuvassa on yksinkertainen esimerkki aiheesta. Ja tuosta on hyvä lähteä liikkeelle.

Sama asia mutta tuotekuvauksella

Itse kuvaan yli 90% omista kuvistani vallitsevalla valolla ja salamavalojen käyttö on minulle hiukan vierasta. Siksi ajattelin kotona kokeilla tuon saman harjoituksen Coopin ruokapurkilla. Itsellä ei kotona ole riittävästi tilaa kuvata henkilökuvausta järkevästi.

Tein tuon saman harjoituksen vaiheittain eli harjoittelussa opetellaan ensin huomaamaan, että ilman valoja kuvan pitää olla musta. Sitten lisätään valo ja heijastin kerrallaan uusia asioita kuvaan. Eli harjoittelussa otetaan ensin kuva yhdellä valolla, sitten lisätään heijastin, sitten rim light ja lopuksi vielä valaistaan taustaa.

Harjoittelu lähtee liikkeelle mustasta kuvasta eli katsotaan ettei ympäristön valot häiritse ja sen jälkeen voi alkaa rakentamaan kuvaa. Itsellä oli pieni haaste taustasta. Minulla ei ollut riittävän suurta taustapahviarkkia eli jouduin tekemään tausta kahdesta osasta ja se näkyy lopullisessa kuvassa. Ajattelin kylläkin, että kun vain harjoittelen niin pienet virheet saavat jäädä näkyviin.

Lähdin aluksi liikkeelle siitä, että minulla on suora salamavalo (käsisalama tai speedlight) tuolla 45 asteen kulmassa ja yläviistossa. Tässä näkee samalla sen että salama valaisee hyvin myös taustan ja että varjot ovat kovat. Ja lisäksi näkee kahdesta osasta tehdyn taustan.

Tämä on hyvä lähtökohta sille, että mistä valo tulee ja mitkä osuudet kuvasta jää varjoon. Esim. tässä linssipurkin vasen reuna on kohtuullisen varjossa. En ehkä halua tuollaista kuvaa.

Seuraavassa vaiheessa laitan salaman eteen diffuusorin pehmentämään valoa. Omat pienet valonhajoittimet kotona ovat tehty kuultopapeista, jotka ovat kehyksissä. Ja niillä saa valoa pehmennettyä. Eli mitä lähempänä valonhajoitin on, niin sitä suurempi valonlähde se on kuvalle. Noita valonlähteitä voi tehdä muillakin tavoilla kuin pelkästään softboxeilla.

Eli valo muuttuu pehmeämmäksi ja samalla hiukan varjostin valon näkymistä taustalla. Se helpottaa myöhemmin taustan tekemistä. Eli valonhajoittimilla saa kovan valon muutettua pehmeämmiksi.

Seuraava vaihe oli se, että varjon puolella olevat purkin reunat näkyisivät paremmin. Yksinkertainen tapa on tuoda sille puolelle heijastin. Eli se voi olla vaikkapa valkoinen paperi tms. Tässä tapauksessa se on valkoinen kapalevy joka heijastaa salaman valoa takaisinpäin ja samalla myös tasaa varjoja.

Kun kuvaa katselee, niin huomaa että kaadetun purkin pohja on valkoisempi ja linssipurkin vasemman puolen tekstit on luettavampia. Ja varjostimen etäisyydellä ja kulmalla voi säätää sitä kuinka paljon valoa palautuu. Toisaalta jos tuon vasemman kyljen haluaisi vielä tummeksi, niin voisikäyttää ns. negatiivista filliä eli mustaa varjostinta. Silloin varjossa olevat asiat tummenisivat.

Kuva on aika erilainen kuin alkuvaiheessa. Yksi valo, diffuusori ja heijastin muuttavat kuvaa aika paljon. Tuolla harjoituksessa tuodaan seuraavaksi käyttöön rim light tai hiusvalo tai kicker. Nimi riippuu vähän siitä mitä halutaan korostaa. Eli takaviistoss olevalla valolla voidaan korostaa kohteen reunoja.

Itse halusin hiukan korostaa purkin yläreunaa ja muita reunoja eli minulla on yläviistossa valo, joka osuu hiukan noihin purkin reunoihin.

Tuo näkyy muutamana kohta kiiltävempänä saumana ja purkki eroaa hiukan paremmin taustasta. Siirtelemällä ja etsimällä oikeaa kohtaa saa halutun efektin aikaiseksi.

Ja lopuksi tein saman mitä meidän kurssilla tehdään eli valaisin taustan omalla valolla. Siinä käytin ns. goboa apuna eli sen avulla voidaan projisoida kuvio taustalle.

Lopputuloksena on perustuotekuva, jossa on haettu yksinkertaisella valaituksella mielenkiintoa kuvaan. Itselle tässä harjoituksessa on hyvä muistutus siitä, että valojen käyttö muuttaa kuvaa hyvin paljon eli niiden avulla tylsästäkin tuotteesta voi saada vähän mielenkiintoisemman. Ja tässä huomaa hyvin, että valaistusmalli joka toimii ihmiselle toi myös linssipurkille.

Tälläistä kuvaamista tänään, Kari…