Lasikuvaamisen harjoittelua
Katselen paljon Instgrammista erilaisia kuvia ja pikkuvideoita. Viimeaikoina olen katsellut tuotekuvaamiseen liittyviä asioita osin oppimismielessä. Yksi yhteinen piirre monille videoille on se, että niissä näytetään ns. instant- kuvaamista eli tee näin ja saat hienoja kuvia. Mutta niissä ei välttämättä näytetä sitä kuinka pääset hyvään tulokseen vaan näytetään yleisiä ennalta tunnettuja vinkkejä.
Tyypillinen tälläinen opastusvideo on sellainen, jossa näytetään kuinka kuvataan lasi valaistuna softboksilla takaapäin. Helppo demota, mutta hyvän lopputuloksen tekeminen vaatii hiukan enemmän työtä. Eli idea lähtee tästä:

Ja kun tuota ideaa ensimmäisen kerran kokeilee, niin tulos saattaa olla tämän kaltainen. Lasissa on heijastumia ja sormenjälkiä ja ei kuva muutenkaan näytä hyvältä tuotekuvalta.

Eli jotta noita ideoita saisi helpolla tehtyä, niin pitää olla hiukan ymmärrystä mitä muut kuvaajat tekevät. Jostain videolta näkyy, että kuvataan aika hämärässä tilassa jottei ympäröivät valot vaikuta. Ja joistain voi hyvin arvata, että kuvaa on aika paljon jälkikäsitelty.
Kuvausprosessista on aika jätetty aika paljon vaiheita pois ja korvattu selostuksella:
- Kohde tähän
- Valo tähän
- Heijastin tähän
Ja sitten näytetään hyvä kuva. Muttei niitä vaiheita, joissa on kokeiltu miten ja mihin valot laitetaan tai mitä työvaiheita tehdään. Ja tämä johtaa helpolla vähänkin kokemattomamman kuvaajan pohtimaan, että mikä minun laitteissa on vikana. Eikä suinkaan pohtimaan, että mitä en näe tai osaa.
Kuvataan lasi
Lähdetään kuvaamaan tuollaista lasikuvaa, jossa lasi on valaistu takaa. Siihen selvästi tarvitaan tasainen valkoinen valo taakse ja muutama musta levy tai paperi tuomaan lasin reunat paremmin näkyviin. Noin noissa ohjeissa kuvaillaan asia. Se valkoinen tausta voidaan tehdä softboksilla tai ampumalla salama jonkin diffuusorin läpi. Itse ammun tässä harjoituksessa kahden kuultopaperikerronksen läpi.
Mutta ennen kuvaamista pesin lasin tiskikoneessa, jottei siinä ole sormenjälkiä ja sen jälkeen käsittelin hanskoilla. Eli pidän lasin puhtaana kuvaamista varten. Ja kun tiedän kuvaavani yhdellä salamalla, niin pitää tarkistaa ettei lasia valaista muulla kuin salamalla.
Helppo tapa varmistaa asia on se, että kuvataan yksi kuva ilman salamaa. Ja jos esim. lasissa näkyy heijastuksia tms. niin huone ei ole riittävän hämärä halutuilla kameran asetuksilla. Tämä asia opetaan aika usein esim. studion käyttöharjoituksissa.

Kuvassa näkee ettei ruutu ole aivan musta eli nuo heijastumat saattavat näkyä kuvissa. Ja jos vilkaistaan tuolla aiemmin olevaa kuvaa, niin nuo heijastumat saattavat olla noita mitä lasin pinnassa näkyy. Ja sitten kun ruutu on ilman käytettäviä valoja musta, niin voi alkaa lisäämään salamoita käyttöön. Ja pitää muistaa, että nyt puhun studiokuvista.
Aika usein studiokuvissa valotus hoidetaan salaman tai valojen tehoa säätämällä ja pidetään kameran asetukset vakiona. Esim. minulla on tuossa aikana 1/160 s ja aukkona 8. Aukko on valittu niin, että syväterävyys riittää.

Sitten tulee se, etsimis- ja kokeiluvaihe. Eli etsitään salaman tehoa ja etäisyyttä säätämällä valoteho kohdalleen. Tausta on sopivan valkoinen ja lasin muodot näkyy. Ja samalla voidaan säätää nuo heijastimet (mustat) paikoilleen, jotta lasinreunat saavat sopivan varjostuksen. Tätä vaihetta ei oikeastaan ikinä näytetä videoilla vaan valot laitetaan kerralla kohdalleen.
Lopullinen kuva
Itse halusin lopulliseen kuvaan mukaan juomista eli käytin elintarvikeväriä ja vettä apuna, jotta sain lasiin punaista nestettä. Valotus oli säädetty ja kaadoin lasiin varovasti nestettä. Ja otin kuvan.

Mutta eihän tuo ole lopullinen kuva. Heijastimien jalat näkyy kuvassa ja taustapareissä on joku pikku virhe. Tarkemmin kuvaa katsellessa näkee vielä, että neste on jostain syystä höyryynynyt eli lasin suun takareina ei näy kunnolla. Ja lasissa on roiskeita ja jonkinlainen virhe.

Heijastimien jalat ja lasin suun saa aika helpolla korjattua jälkikäsittelyssä ja myös tuon lasin pintarikon. Lopputulos on taas hiukan parempi.

Sitten kun kuvaa alkaa katsomaan, niin alkaa pohtimaan, että onhan tuo ihan ok- kuva. Mutta taustan voisi tehdä toisella tavalla. Saisi taustasta pois tuon ruman kapalevyn reunan. Lasia asemoilla tarkemmin sen pintarikko ei näkyisi. Pieniä korjauksia, mutta veisivät kuvaaa pidemmälle.
Eli tästä näkee helpolla, että säälliseen kuvaan pääsee kohtuullisen helposti mutta hyvän tekemiseen menisi vielä aikaan. Ja prosessi on hiukan pidempi kuin valot tähän, nämä kameran asetukset ja kuva. Esim. laseja kuvatessa kuvaaminen alkaa tiskikoneen käytöstä.
Tälläistä kuvaamista tänään, Kari…
Kiitos Kari, jälleen seikkaperäinen selostus ja mielenkiintoinen aihe! 👏👏👏
Kiva kun pidit tekstistä. Nuo on vähän omia muistiinpanoja siitä kuinka kokeilen noita asioita.