Tuotekuvausta

Aina väliin pohdin, että opettelisinko tuotekuvausta ja samalla still life- kuvaamista. Aina väliin teen sitä ja kokeilen miten saan jonkin asian onnistumaan. Still life- ja tuotekuvausosaaminen voisi olla reitti myös viedä FIAP- näyttelyihin erilaista kuvaa. Eli näyttää kuinka pärjään asetelmien kanssa.

Itsellä kuvaaminen hiukan kilpistyy siihen, että kuvatessa rakennan kuvausympäristön kaikenlaisilla oheisvälineillä. Teippaan taustakartongit seinään. Tuen heijastimia ruokakaapista löytyvillä papupurkeilla ja pöydältä löytyy kirjoja ja kaikkea muuta apuvälinettä.

Käytännössä suurin osa ajasta on mennyt siihen, että kuinka saan heijastimet jne. pysymään paikoillaan. Siksi pöydällä on kaikenlaista tavaraa. Papupurkkeja, kirjoja ja huonosti toimivia jousipuristimia. Kuvausympäristöt on enemmän hullun tiedemiehen laboratorioiden näkymiä kuin pöytästudioita.

Olen sitten pohtinut hetken aikaa, että jos haluan oppia still life- ja tuotekuvaamista, niin kuvausympäristön rakentaminen pitää olla helppoa. Eli siirtää sitä tekemistä kohti valojen hallintaa ja vaivatonta kuvaamista. Ja siksi tarvitsen yksinkertaisia apuvälineitä.

Yksinkertaisia tukia heijastimille ja esim. jonkin asteisen tuen valosauvalle. Ei tarvitsisi sitten jännittää niin paljoa, että kaatuuko se. Nuo yksinkertaiset välineet siirtäisi ajatukset valojen rakentamiseen. Nythän jännitän, että pysyykö kaikki asiat paikoillaan, pystyssä ja ettei mitään hajoa tavaroiden kaatuessa.

Itselle ei ole mikään mahdottomuus tehdä noita tukia tai apuvälineitä. Suurin haaste on aluksi välttää ylisuunnittelua koska en tiedä mitä oikeasti tarvitsen. En edes vielä tiedä haluanko kuvata jatkuvalla valolla vai salamoilla. Sen tiedän, että opettelu on helpompaa jatkuvalla valolla, koska silloin näen mihin valo osuu ja miten.

Tämä on varmaan seuraava vaihe tuossa tuotekuvauksen opiskelussa eli saada siisti pöytä ja muutama apuväline, jotta voi kuvatessa keskittyä valoon ja asetelmiin. Ja siihen miten niistä saa kivan näköisiä.

Harjoittelun tavoite on pitkässä juoksussa se, että pystyn kuvaamaan ainakin FIAP- näyttelyihin still life- kuvia hyvällä laadulla. Nythän minulla on kyllä hyväksyntä yhdellä Beetle- kuvalla, jossa kuvasin leluautoa keittiön pöydällä, mutta haluaisin parempaa jälkeä.

Ja kun kuvaustekniikka on edes jollain tasolla hallussa niin voin keskittyä sisältöön. Se onkin sitten se vaikea asia.

Tällaistä kuvauspohtimista tänään, Kari…