Yksinkertaista valaisua

”This is a classic setup in food photography.” Eli näin alkaa usein kuvaus yksinkertaisesta ruokatuotteiden valoasetelmasta. Ja ajattelin kyseisen ohjeen avulla katsella kuinka valo muuttuu kuvatessa yksinkertaista purkkia. Eli pieni harjoitus tuotekuvaamisen alkeista.

Minulla on vanha peltinen Shell- purkki ja ajattelin sen avulla kokeilla kuinka pienellä vaivalla sen saa kuvattua hiukan paremmin. Eli jo yksinkertainen valaistus muuttaa paljon esineen ulkoasua kuvassa.

Kyseinen Shell-purkki näyttää keittiön kattovalaistuksessa tällaiselta eli varjo on hassusti ja kuva kelpaisi Tori- ilmoitukseen. Ja kuten kuvasta näkee niin kuvausympäristö on aika tylsä eli pari keltaista kartonkiarkkia ja purkki.

Kuvassa näkyy myös suurin osa apuvälineistä eli valkoinen a4- kokoinen kapalevy ja kuultopaperista tehty valonhajoitin. Ja kuvan ulkopuolella on salama. Alkuperäinen ohje on tehty ns. ikkunavalaistukselle, mutta minulla ei ole järkevässä paikassa sopivaa ikkunaa eli teen valaistuksen salamalla.

Monessa oppaassa tämä valaistus esitellään näin. Vasemmalla on ikkuna ja sitten kohde ja lopuksi heijastin. Ja kamera kuvaa 90 asteen kulmassa valoon nähden. Ja tällä valaistuksella saa aika helpolla kuvattua yksinkertaisia ruokakuvia. Mutta katsotaan miten tämä toimii peltipurkin kanssa. Sen avulla saa ainakin harjoiteltua sitä kuinka yksinkertaisilla tavoilla valo muuttuu.

Lähdetään liikkeelle siitä, että otetaan käyttöön vain suora salama eli valoa ei pehmennetä mitenkään. Sillä näkee hyvin kuinka varjot syntyy ja pääsee pehmentämään myöhemmin niitä heijastimella. Valo on sitä kovempaa ja jyrkempää mitä pienemmästä valonlähteesta se tulee eli suora salama tekee aika kovaa valoa. Kuvasta näkee hyvin kuinka kovan varjon salama tekee. Joskus tuo on toivottu asia ja joskus ei.

Seuraava vaihe kokeilussa on se, että kokeillaan mitä valkoinen heijastin purkin oikealla puolella tekee. Eli sehän palauttaa valoa ja toimii oikeastaan toisena valonlähteenä. Eli sillä saadaan pehmennettyä varjopuolta. Kuvasta muuten näkee heijastimen paikan eli se pilkottaa hiekan oikeassa laidassa. Ja varjo on jo huomattavasti pehmeämpi.

Valkoisen heijastimen voisi korvata mustalla heijastimella eli negatiivisellä fillillä. Sen tarkoitus on estää muualta tulevaa valoa näkymästä kuvassa eli tässä tapauksessa se vahvistaa varjoa ja tummentaa purkin kapeaa sivua. Musta heijastin näkyy kanssa kuvassa.

Heijastin on yksi tapa säätää kuvaa ja heijastin voi olla esimerkiksi valkoinen, hopeinen, peili tai musta. Niiden paikkaa ja kokoa muuttelemalla saadaan kappaletta valaistua eri lailla.

Diffuusori mukaan

Valon kokoa voi muuttaa monella tavalla. Monille ns. softboxit, octat jne on tutuin tapa. Mutta valon kokoa voi muuttaa myös diffuusorin avulla eli valaistaan läpikuultava pinta salamalla. Tässä on se haitta, että valo saattaa levitä muuallekin kuin halutulle pinnalle eli valon hallinta on vaikeampaa. Toisaalta simuloimme nyt ikkunavalaistusta eli siinäkin valo saattaa levitä enemmän.

Eli lisätään valonhajoittaja eli diffu valon ja kohteen välille. Minulla on aluksi tuolla valon ja purkin välissä 90 senttinen heijastin/diffuusori käytössä eli se laajentaa valoa. Ja mitä suurempi valo on niin sitä pehmeämpää se on. Eli tällä pehmitetään hiukan varjoja. Pehmeämpi valo ja heijastin. Silloin saadaan ehkä parempi purkkikuva. Kuvasta

Jatketaan sitten vielä hiukan eteenpäin. Toin toisen hajoittimen aika lähelle purkkia, jotta ns. valolähteen koko kasvaa. Ja hajoitin on tehty yksinkertaisesti kuultopaperista. A4- kokoinen kevyt hajoitin jonka saa lähelle kohdetta. Se pehmentää vielä lisää valoa.

Varjo pehmenee lisää. Eli aika yksinkertaisilla konsteilla ja välineillä saa etsittyä itseä miellyttävän kuvan. Ja Instagrammissa näkee usein sellaisen ratkaisun että valohajoitin ja heijastin on teipattu yläosastaan toisiinsa kiinni. Ja tällöin saadaan aikaiseksi iso valo ja heijastin helposti.

Tämä on minusta kiva harjoitus, koska tähän ei tarvita mitään erikoisia varusteita. Salaman voi korvata pöytävalolla, Heijastimet voi tehdä valkoisesta paperista ja valonhajoittimet joko valkaistusta leivinpaperista tai voipaperista. Ja kokeilemalla ja harjoittelemalla pääsee helposti alkuun ja sitten ajan kuluessa näkee millaisia laitteita ja tarvikkeita tarvitsee.

Tuo ylläoleva kuva ei ole vielä mikään erikoinen tuotekuva, mutta se kertoo siitä kuinka valoja ja varjoja voi yksinkertaisimmillaan hallita.

Kameran asetuksia en harjoituksen aikana muuttanut. Siirtelin vain valoa hieman lähemmäs tai kauemmas, jotta valon määrä pysyi suunnilleen samana. Näin sai aika helposti näkyviin sen, mitä pelkkä valon muuttaminen tekee kuvalle.

Kunhan ajankulukseni kuvailen, Kari...