Tekniikkapohtimista

Huomaan, että oma mielenkiinto pyörii aika paljon ns. kamerakerhokuvaamisen ulkopuolella. Minua kiinnostaa kameroiden tekniikka ja AI enemmän kuin perinteinen valokuvaus. Eli se kameralla otettu kuva on hiukan paitsisossa. Ja sitä kamerakuvaamista teen tällä hetkellä FIAP- kuvaamisen parissa.

Huomaan, että pöydällä pyörii kameraprojekteje. Osa on idean asteella ja osalle tehdään parannustöitä. Ja nämä kamerat ovat DIY- valmisteita eli omatekoisia, mutta yllättävän toimivia. DIY- versioissa olen kokeillut kiinteätarkenteisia hyvin yksinkertaisia kameroita ja niiden ohella tein ns. potrettikameran, joka on tarkoittu 4×5″ filmille kuvattaviin potretteihin.

Eli kiinteätarkenteiset ja tuo potretti kamera ovat opettaneet, että pystyn menemään tekniikkaa taaksepäin aika vaivattomasti. Ja myös hyödyntämään niitä myös AI:n kanssa aika vaivattomasti. Refernssikuvia pystyy synnyttämään millä tahansa kameralla.

Ylläoleva kuvahan on kotoisin 120- filmille eli 6×8 cm ruuduille kuvatuista kuvista. Eli laitteistot ei oikeastaan rajoita sitä mitä voin tehdä. Ja tiedän pystyväni tekemään esim. giljotiinisulkimen aika vaivattomasti ja siihen myös salamatäsmäyksen.

Olen jo päättänyt aiemmin, että syksyn aikana teen itselle panoraamakameran tai sen proton. Tiedän miten se tehdään, mutta lopullinen toteutusmalli ei ole ihan varma. Teknisesti sellaisen tekeminen manuaalisena ei ole kovin vaikeaa. Tarvitaan sopiva objektiivi ja hiukan mekaniikkaa sen ympärille.

Toinen ajatus, joka on muhinut mielessä jo pidempään, on rakentaa potretti kameraan automaattitarkennus. Sen tekeminen ei myöskään ole kauhean haastavaa ja siitä on sekä kaupallisia ja harraste esimerkkejä.

Ja instagrammissa oleva Conflict.Cameras on ainakin visioinut ja kokeillut asiaa. Eli rakentanut 4×5″ filmille sopivaa järjestelmää. Aiheesta on esimerkkejä siitä, että noita on mahdollista tehdä. Ja minun tarkoitus olisi se, että teen sen varmistamaan oman potrettikameran tarkennusta.

Käytännössähän jälkimmäinen projekti on aika suoraviivainen. Siinä tarvitaan hiukan ohjelmointia, mekaniikkaa ja elektroniikkaa. Ja tietenkin osia. Ja ehkä hiukan matematiikkaakin. Työtä tuo kuitenkin vaatii.

Näissä molemmissa projekteissa helpottaa se, että näihin löytyy esikuvia ja ideoita. Kaikkea ei tarvitse itse keksiä vaan enemmän tämä on asioiden yhdistämistä ja myös omien perustaitojen käyttämistä. Panoraamakamera on aika mekaaninen projekti. Tuossa toisessa on jonkin verran tekemistä, koska siinä tulee käyttöön mm. askelmoottori ja jokin pienehkö tietokone esim. Arduino. Ja jonkin verran mekaniikkaa.

Molemmat projektit kyllä tehdään käyttökameroiksi, mutta uskoisin että AF- tarkenteinen potrettikamera on se, mille tulee enemmän käyttöä. Ja nämä ovat myös sitä kameratekniikan opiskelua.