Hyvää kuvaa ei voi määritellä ilman käyttötarkoitusta

Posted on by

Olen viime aikoina pohtinut kysymystä, joka kuulostaa yksinkertaiselta mutta ei sitä ole: mikä on hyvä kuva? Valokuvaajana huomaan helposti ajattelevani, että hyvä kuva on teknisesti hallittu, tasapainoinen ja esteettisesti ehjä. Kun valo, sommittelu ja sävyt ovat kohdallaan, kuva tuntuu onnistuneelta. Ja usein se onkin. Monessa yhteydessä se riittää oikein hyvin.

Silti törmään tilanteisiin, jossa “hyvä kuva” ei tunnukaan riittävän.

Seurakilpailuissa pärjään kohtuullisen hyvin. Kuvani menevät näyttelyissä läpi ja niiden avulla on mahdollista saavuttaa tavoitteita. Mutta kun katson kansainvälisten näyttelyiden palkittuja kuvia, huomaan eron. Niissä on jotakin, mikä omista kuvistani usein puuttuu. Jonkinlainen välitön voima tai kirkas väite.

Olen alkanut ymmärtämään, että kyse ei välttämättä ole laadusta vaan kontekstista. FIAP-näyttelyssä kuvaa katsotaan nopeasti. Tuomaristo käy läpi suuren määrän kuvia, ja jokaisen on erotuttava hetkessä. Kuvan täytyy toimia lähes sekunneissa. Sen pitää pysäyttää, olla selkeä ja erottuva. Liian hienovarainen tai rauhallinen kuva saattaa jäädä huomaamatta, vaikka se olisi kuinka tasapainoinen.

Galleriassa tilanne on toinen. Katsoja seisoo kuvan edessä omasta tahdostaan. Hänellä on aikaa. Kuva saa avautua hitaasti, jopa hiljaisesti. Se saa olla kerroksellinen ja tulkinnanvarainen. Sen ei tarvitse huutaa, riittää että se kestää katsomista.

Tämä oivallus on pakottanut minut katsomaan omia kuviani uudesta kulmasta. Ehkä teen luonnostani hieman “liian siistejä” kuvia. Hallittuja, harmonisia, insinöörimäisiäkin. Ne toimivat monessa yhteydessä hyvin, mutta eivät välttämättä erotu silloin, kun pitäisi iskeä nopeasti ja selkeästi.

Silloin kysymys ei ole enää vain siitä, onko kuva hyvä. Kysymys on siitä, mihin se on tehty.

  • Missä sitä katsotaan?
  • Kuinka kauan sitä katsotaan?
  • Mitä sen pitäisi saada aikaan?

Kun nämä kysymykset ottaa mukaan, käsitys hyvästä kuvasta muuttuu. Hyvää kuvaa ei ole olemassa yleispätevänä käsitteenä. On vain kuva, joka toimii tarkoituksessaan.

Ehkä valokuvaajan tärkeimpiä taitoja ei ole pelkästään valon tai sommittelun hallinta, vaan kyky ymmärtää, missä ympäristössä kuvaa tullaan käyttämään.

Joskus aikoinaan olen sanonut, että on tärkeää tietää millaisessa teknisessä ympäristössä kuvaa näytetään. Pitäiskö tähän vielä jatkaa se, että on tärkeää myös tunnistaa se, että miten kuvan pitää vaikuttaa.

Kunhan pohdin ja ihmettelen, Kari…