Kaikenlaista kummaa kuvaamista
Tämä on aihe joka tulee yllättävän usein vastaan eli miksi minun kuvan laatu on huono. Yksi lähtökohta hyvälle kuvanlaadulle on se, että täytetään kohteella kunnolla ruutu. Silloin on jälkikäsittelyssä varaa hiukan rajata. Ja ne pari
Jatka lukemista...
Moni digikuvaaja käyttää vintage-objektiiveja ihan tarkoituksella eikä vain siksi, että ne sattuvat olemaan halvempia tai pyörivät laatikon pohjalla. Niissä on jotain, mitä uudemmista laseista usein puuttuu – luonnetta. Vanhoilla linsseillä kuvatessa saa kuviin pientä epätäydellisyyttä,
Jatka lukemista...
Kun käytetään värisuodinta mustavalkokuvauksessa, niin osaa valon aallonpituuksista estetään pääsemästä filmille tai kennolle. Suodin päästää läpi pääasiassa oman värinsä valoa – esimerkiksi punainen suodin läpäisee punaisen sävyt, mutta vaimentaa muita värejä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että
Jatka lukemista...
Filmille kuvaaminen eroaa digille kuvaamisesta siinä, että päätetään etukäteen seuraavien 36 tai 24 kuvan osalta siitä, että millä herkkyydellä kuvataan ja millaista filmiä käytetään. Digillä voi voi monia asioita korjailla kuvaamisen jälkeen, mutta filmillä osa
Jatka lukemista...
Henri Cartier-Bresson tunnettiin siitä, että hän ei rajannut kuvia jälkikäteen, vaan halusi korostaa kuvaushetken ratkaisevuutta (”the decisive moment”) ja sommittelun täydellisyyttä jo laukaisuhetkellä. Tämän hän teki muun muassa jättämällä filmikuvan mustat reunukset näkyviin vedoksissa. Ne
Jatka lukemista...
Kuvaan jonkin verran filmille ja siellä joutuu opettelemaan aika paljon asioita. Ja kun kuvaan pääsääntöisesti mv- filmille, niin myös kehitän filmini itse. Mustavalkofilmin kehityksessä voi vaikuttaa yllättävän moneen asiaan: kehitysaika, lämpötila, kehitevalinta ja sen laimennus
Jatka lukemista...
Vuonna 1826 ranskalainen tiedemies Joseph Nicéphore Niépce otti kuvan: Näkymä ikkunasta Le Gras’n kaupungissa. Sen uskotaan olevan vanhin mustavalkokuva, joka on säilynyt. Samalla hän käynnisti uuden ilmaisumuodon. Muodon joka vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme todellisuutta ja
Jatka lukemista...
Varsinkin mv- filmille kuvatessa tulee usein vastaan, että kuvaa halutaan ”parannella” kuvausvaiheessa. Halutaan pilvet paremmin näkyviin, taivasta tummemmaksi tai valotusaikaa muutettua. Ja silloin tulee mukaan ns. suodinkerroin (filter factor) eli se kuinka kuinka valotusaika muuttuu
Jatka lukemista...
Aika monelle on aika hämmentävää miten salamalaite toimii. Ja myös monelle on vaikea ymmärtää, että nopea liike pysäytetään salamalla eikä suinkaan nopealla suljinajalla. Eli liike pysäytetään nopealla salaman välähdyksellä. Mutta käydään läpi sulkimen ja salaman
Jatka lukemista...
Kävin alkuviikolla pikku retkellä. Syy oli yksinkertainen eli minulle vaihdettiin kotiin ikkunat ja en jaksanut olla remppamiesten jaloissa. Miestiskelin, että otanko digin mukaan vai lähtisikö vaan filmikameroiden kanssa. Ja loppuratkaisu oli, että otan pikkuisen kiinteätarkenteisen
Jatka lukemista...
Kiitos tästä! Pohdin tällaista: entä, jos henkilö on painattamassa omakustanteena muistelmiaan, joihin haluaisi laittaa vuosikymmeniä vanhoja, valokuvaajan ottamia valokuvia? Estääkö…
[…] vuonna 2024 julkaistusta postauksesta ajatus lähti eli sitten ensi vuonna hankin arvonimen. Minulla oli muutama hyväksyntä pohjalla […]
[…] Nykyinen projekti on kuvauskelpoinen ja sitä varmaan kehitän tulevaisuudessa sen ongelmien korjaamiseksi eli voi hiljalleen ottaa seuraavan projektin työn…
[…] kiinteätarkenteisen kameran. Ja nyt on työn alla hyvin vanhahtavaa tekniikkaa käyttävä potrettikamera hyvin alkeellisella sulkimella. Lisäksi tuolta hyllystä löytyy…
[…] noiden jälkeen on tullut rakennettua muutama ns. Fix Focus eli kiinteätarkenteinen kamera 120- rullafilmille, 6,5×9 cm laakafilmille ja 4×5…