Ideasta rakennusprojektin kautta kuvausprojektiksi

Aika usein itselle kertyy erilaisia osia ja väliin epäkuntoisia kameroita ideoinnin ja projektien osiksi. Vaikka omaan romu- tai varaosakaappiin katselle näyttää siltä, että siellä on kaikennäköistä romua, niin tosiasiallisesti sieltä löytyy hyviä projektien osia. Niinkuin tämänkin projektin lähkökohtana oli tehdä Plaubelin Rada- perän ympärille kamera.

Olen tiennyt perän ostamisesta alkaen, että kameran rakentaminen sen ympärille saattaa osin olla haastavaa. Se nimittäin on saanut joinkin verran siipeensä ja jostain syystä se laittoi negaruudut hiukan päällekkäin eli oli alunperin tehdy 6×9 ruuduille. Todellisuudessa ruudut meni sen verran päällekkäin, että modasin sen maskilla 6×8 kokoiselle kuvalle.

Sitten alkoi pohtiminen siitä millaisen kameran teen. Ja olen kaivannut katukuvauskameraa, jonka polttoväli vastaa kino- tai täyskennokameralla 35 milliä tai lyhyempää. 6×8 ruudulla crop factory on 0.45 eli sieltä kautta saa laskettua polttovälin.

Nopeasti laskettuna objektiivin polttovälin pitää olla alle 78 milliä, jolloin se täyttää nuo kriteerit. Ja selaamalla esim. Kameratorin tuotteita löytyy erilaisia vaihtoehtoja objektiiville sulkimen kera. Tyypillinen edullinen objektiivi voisi olla 65 millinen Angulon, joka vastaisi noin 30 millistä verrattuna kino/FF- kennoon eli kiva katukuvausobjektiivi.

Ja tämän kaltainen objektiivi voisi olla hyvä eli tuolla piirtoympyrä (image circle) on 109 mm ja filmin diagonaali on 98 milliä. Eli objektiivin pitäisi piirtää koko ruudun allalle kunnolla. Ja vielä tarkistus siitä saako tuolla kuvasta läpitarkan. Eli kokeillaan DOF- laskimella asiaa ja todetaan, että noin viiteen metriin tarkentaessa ja aukolla 11 saa kuvasta käytännössä läpiterävän.

Ja noilla ajatuksilla matka-/katukuvakamera on rakennettu. Se on tehty ns. fix focus eli kiinteätarkenteisen periaatteella. Eli mahdollisimman yksinkertaisesti käytettäväksi.

Rakennusprojekti hiukan venyi eli aloitus oli viime vuoden lopulla ja nyt kameralla pystyy kuvaamaan aika hyvällä lopputuloksella.

Entä kuvaaminen

Tuollaisella kameralla kuvaaminen on aika yksinkertaista. Tein tuon vielä niin, että pystyn kadulla hahmottamaan katsellen sen mitä tuo kamera näkee. Eli ajattelin kuvata väliin ilman etsintä eli aika vaivattomasti ja nopeasti.

Kuvaaminen lähtee liikkeelle valotuksen arvioinnista. Itse mittaan tällä hetkellä valotuksen puhelinapplikaatiolla eli saan perusteet valotukseen aika helpolla. Ja sitten osin arvioin sitä, että onko pilvistä vai aurinkoista ja siirrän valotusta hiukan arvioimalla.

Kuvaaminen on aika erilaista ja suoraviivaista verrattuna digillä tai filmijärkkärillä kuvaamiseen. Arvioidaan valotus ja hahmotetaan mitä kuvaan tulee, viritetään kamera ja laukaistaan. Voisi sanoa, että helppoa kuin heinänteko.

Itse olen vielä helpottanut kuvaamista niin, että kuvaan yhdellä herkyydellä ja filmityypillä tulevan kesän. Ja kehitän filmit aina samalla tavalla. Eli mikäli valotus onnistuu ja kamera ei tärähdä, niin kuvat on ainakin teknisesti samanlaatuisia.

Valitsin kesän filmiksi PhotoStellalta löytyvän perusfilmin eli Kentmere Pan 200. Hyvä perusfilmi jonka voi myös kehittää aika yksinkertaisesti ja suoraviivaisesti. Eli tuolle löytyy kehitysohjeeksi Digitaltruth- sivustolta seuraava:

Rodinal, 1+100, 20 asteinen neste, ja kehitysaika 1 tunti. Lisäkommenttina on:

Stand development 1:100 .continuos agitation for 1 min then 4 inversions at 30 mins. Presoak film for 2 to 5 mins

Rodinalin stand-kehityksessä kehite saa tehdä työnsä rauhassa. Kun kehite vähitellen ehtyy kirkkaimmilta alueilta, kontrasti pysyy luonnollisena. Siksi negatiiveihin syntyy usein pehmeä mutta samalla rikas kontrasti ja luonnollinen sävymaailma.

Ja lopuksi

Tämä on aika tyypillinen projekti minulle. Lähtökohtana tälle on ollut aiemmat kamerarakennelmat ja niistä saadut opit. Eli tuo ns. retkikamera on yksinkertainen ja helposti käytettävä 6×8 ruutua toteuttava kamera. Sen pohjalla on edullinen filmiperä ja objektiivi sulkimineen. Ja ajatus siitä kuinka yksinkertaisella kameralla voisi saada pysäyttäviä kuvia.

Toisaalta tuossa on myös vähän sama ajatusta kuin vanhoilla dokumentaarisilla kuvaajilla: rajallinen työkalupakki voi vapauttaa näkemistä. Kun ei jatkuvasti vaihda filmiä, kehitystä tai estetiikkaa, alkaa nähdä sisältöä tarkemmin.

Ajattelisin, että nyt olen siirtynyt hiljalleen ajatuksesta, että rakennetaan matkakamera projektin seuraavaan vaiheeseen eli kuvataan matkakameralla. Eli ajattelin pitkin kesää kuvailla tuolla pientä projektia ja hiukan haaveilen, että saan jonkun kuvan mukaan myös omaan FIAP- projektiin eli näyttelyihin ja arvonimien haalimiseen.

Uskoisin, että jos tuolla kameralla on kiva kuvata, niin projekti jatkuu syksyllä niin että rakennan tuon kameran uudelleen. Korjaan kesällä havaitut ongelmat ja virheet ja melkoisella todennäköisyydellä vaihdan nykyisen 65 millisen toiseen.

Katson hiukan kesän aikana millaista tuolla on kuvata. Ja teen uuden etsimen tuohon ja sitten syksyllä fiksaan tuon vähän paremmaksi.

Tämä on aika tyypillinen oma projekti. Ne on ajallisesti pitkiä eli mietin mitä voin tehdä osien ympärille ja sitten toteutan vaiheittain asioita eteenpäin. Niinkuin tässä jossa tein retkikameran, fiksasin sen virheet ja ajattelin kesän verran kuvata sillä. Ja sitten rakennan seuraavan version eli vielä hiukan paremman.

Omissa projekteissa saattaa olla mukana myös se, että ne saattavat jäädä hautumaan joksikin aikaa ja sitten jatkan niitä. Eli ne valmistuvat silloin kun niiden aika on. Tämä projekti valmistui kesäksi ja sillä kuvataan retkikuvaa. Mustavalkoista, läpiterävää ja vaivattomasti otettavaa.

Tälläistä kuvaamista tänään, Kari…