Makrokuvaus ja suurennossuhde

Lähikuvaus, makro- ja mikrokuvaus. Mielenkiintoisia termejä, mutta miten ne määritellään. Monelle makrokuvaus on sitä, että otetaan kuva makro-objektiivilla. Siis sellaisella, jota mainostetaan makro-objektiivina.

Monet käyttävät termejä lähikuvaus, makro- ja mikrokuvaus hieman sekaisin, mutta makrokuvaus viittaa valokuvaukseen tavallisilla kameroilla ja erikoisobjektiiveilla, kun taas mikrokuvaus liittyy mikroskooppiseen suurennokseen. Lähikuvaus on sitä, että kohde täyttää kuva-alan. Esim. moni pitää leikkokukkien kuvaamista makrokuvaamisena vaikka se on usein lähikuvaamista.

Käsitteet on helppo määritellä:

Lähikuvaus (close-up photography) tarkoittaa kuvaustyyliä, jossa kohde täyttää suuren osan kuvasta, mutta kuvaussuhde ei vielä ole makrotasoa. Tyypillisesti tämä kattaa alueen noin 1:10–1:2 kuvaussuhteella eli kohde on kuvassa pienempänä kuin luonnossa mutta selvästi lähikuvana esitettynä.

Makrokuvaus (macro photography) määritellään yleensä suurennussuhteella 1:1 tai suurempi, eli kohde piirtyy kennolle tai filmille oikean kokoisena tai suurempana. Tämä mahdollistaa esimerkiksi hyönteisten, kukkien ja muiden pienten yksityiskohtien tarkasti tallentamisen.

Mikrokuvaus (microphotography tai photomicrography) viittaa vielä suurempiin suurennoksiin, joissa käytetään yleensä mikroskooppia tai erikoisoptiikkaa. Suurennussuhdesuhde voi olla 10:1 tai suurempi, jolloin paljaalla silmällä näkymättömät yksityiskohdat tulevat esiin.

Asia on helppo ymmärtää kun pohtii asioita suurennussuhteen kautta. Suurennussuhde on 1:1 ja se tarkoittaa, että kohde piirtyy kameran kennolle tai filmille täsmälleen oikean kokoisena. Esimerkiksi 1 cm pitkä kohde täyttää kennolla myös 1 cm.

Jos suurennussuhde on 2:1, kohde piirtyy kennolle kaksi kertaa suurempana kuin se on luonnossa. Toisin sanoen 1 cm:n kohde vie kennolla 2 cm:n tilan.

Vastaavasti 1:2 tarkoittaa, että kohde piirtyy puolet pienempänä kuin todellisuudessa, eli 1 cm:n kohde näkyy kennolla vain 0,5 cm kokoisena.

Se, minkä kokoisella kennolla/filmillä kuvataan, ei vaikuta siihen mikä on makrokuva. Ainoastaan suurennussuhde vaikuttaa asiaan. Mutta pienellä kennokoolla kenno täyttyy paremmin kuin suurella koolla kuvatessa eli tulee mieleen suurempi suurennossuhde. Eli jos halutaan kuva- alan täyttyvän kunnolla, niin pienemällä kennolla saa esim. hyönteisen kuvattua paremmin.

Isolla negatiivikoolla kuvatessa määritelmän mukainen makrokuva on hyvin erilainen kuin mihin olemme normaalisti tottuneet. Ylläoleva kuva on kuvattu neulanreikäkameralla 4×5″ laakafilmille. Kyseinen kuva on makrokuva, mutta hyvin pitkällä syväterävyydellä.

Sitten taasen kun kuvataan esim croppikennolla niin makrokuva saattaa näyttää allaolevan kaltaiselta. Tuossa kuvassa suurennussuhde on jossain 2:1 – 5:1 välillä.

Eli makrokuvasta puhuttaessa kannattaa muistaa, että suurennosuhde on määräävä. Eikä suinkaan se kuinka pieni asia kuvassa näkyy. Eli jos sentin kappale piirtyy sentin mittaisena kennolle tai filmille, niin kuvataan makrokuvaa.