Croppikerroin

Croppikerroin (engl. crop factor) kuvaa sitä, kuinka paljon pienemmän kennon kamerassa käytettävä objektiivi rajaa näkymää verrattuna täyden kennon (35 mm) kameraan. Croppikertoimella kerrotaan objektiivin polttoväli, jolloin saadaan täyden kennon kameran vastaava näkymä.

Kuullostaa yksinkertaiselta selitykseltä, mutta siltikin usein pohditaan asiaa siitä suunnasta, että miten polttoväli muuttuu esim. pienikennoisesta kamerasta siirryttäessä ns. täyskennoiseen eli vanhaan kinofilmin kokoiseen kennoon (36 x 24 mm).

Eli lähdetään liikkeelle kennokoosta. Se viittaa kameran kennon fyysiseen kokoon, eli siihen alueeseen, joka tallentaa kuvan. Kennokoko vaikuttaa merkittävästi kuvan laatuun, kohinan määrään, syväterävyyteen ja kuvakulmaan. Suuremmat kennot keräävät enemmän valoa, mikä parantaa kuvanlaatua erityisesti hämärässä ja mahdollistaa paremman hallinnan syväterävyydessä.

Esimerkkejä:

1. Täyskenno (Full-frame): Yleensä 36 mm x 24 mm. Vastaa perinteistä 35 mm filmikokoa, ja sitä käytetään paljon ammattikameroissa. Esimerkki: Canon EOS 5D, Sony A7.
2. APS-C: Pienempi kuin täyskenno, noin 22 mm x 15 mm. Yleinen monissa järjestelmäkameroissa ja tarjoaa croppikertoimen noin 1.5x tai 1.6x. Esimerkki: Canon EOS 90D, Nikon D7500.
3. Micro Four Thirds (MFT): Pienempi kuin APS-C, noin 17 mm x 13 mm, croppikerroin 2x. Suosittu kompaktikameroissa. Esimerkki: Panasonic Lumix GH5, Olympus OM-D E-M1.
4. 1-tuumainen kenno: Pieni kenno, noin 13.2 mm x 8.8 mm, jota käytetään kompaktikameroissa ja joissain edistyneissä kompakteissa. Esimerkki: Sony RX100 -sarja.

Eri kennokoot vaikuttavat siihen, kuinka paljon kuvasta rajautuu (croppikertoimen kautta) ja miten objektiivin polttoväli muuttuu suhteessa täyskennoon.

Kuvasta näkee sen, että pienempi kenno pystyy hyödyntämään pienemmän alueen objektiivin piirtämästä kuvasta. Valkoinen ympyrä kuvaa objektiivin piirtoympyrää eli aluetta, jonka objektiivi pystyy valottamaan kameran kennolle tai filmille. Objektiivin piirtoympyrän on oltava suurempi kuin kennon koko, jotta kuva peittää koko kennon ilman vinjetointia (tummia reunoja).

Polttovälin kautta kuvakulmaan

Polttoväli on taasen objektiivin optinen ominaisuus, joka määrittää, kuinka laaja tai kapea kuvakulma sillä saadaan. Se mitataan millimetreinä (mm) ja ilmaisee etäisyyden objektiivin keskipisteestä kennolle, kun tarkennus on äärettömässä.

• Lyhyt polttoväli (esim. 18 mm) antaa laajan kuvakulman, mikä sopii maisemakuviin.
• Pitkä polttoväli (esim. 200 mm) tarjoaa kapean kuvakulman ja suuremman suurennoksen, mikä on hyödyllistä telekuvauksessa, kuten urheilu- tai luontokuvissa.

Ja kun yhdistetään ajatus kennokoosta ja kuvakulmasta niin päästään pohtimaan miten polttöväli vaikuttaa kuvaamiseen. Digital Cameran cheat sheet näyttää hyvin eri polttovälin objektiivien kuvakulman.

Valokuvauksessa puhutaan paljon käsitteestä normaaliobjektiivi. Se on objektiivi, jonka polttoväli vastaa suunnilleen ihmisen näkemää kuvakulmaa ja perspektiiviä. Täyden kennon (35 mm) kamerassa normaaliobjektiivin polttoväli on yleensä noin 50 mm. Normaaliobjektiivin kuvakulma on yleensä noin 46 astetta. Tämä polttoväli tuottaa luonnollisen näkymän ilman laajakulma- tai televaikutelmaa, mikä tekee siitä monikäyttöisen yleisobjektiivin.

Tästä päästään nopeasti kiinni ns. croppikertoimeen eli sen avulla voi määrittää objektiivien polttovälin vastaavuuden täyskennoiseen. Eli kun kennokoko muuttuu niin objektiivin kuvakulma myös muuttuu ja siitä pääsee käsitteeseen konivastaavuus.

Kinovastaavuus tarkoittaa eri kennokokoisten kameroiden objektiivien kuvakulmien vertailua täyden kennon (35 mm kinokoon) kameraan. Se ilmaisee, millaista polttoväliä objektiivi vastaisi täyskennoisessa kamerassa. Koska pienempien kennojen kamerat rajaavat näkymää, niiden objektiivin polttoväli kerrotaan croppikertoimella (esim. 1.5x APS-C-kennolle), jotta saadaan täyskennoa vastaava kuvakulma.

Eli kun sensorin koko pienenee niin myös kuvakulma kapenee. Esimerkiksi APS-C- kennolla 35 mm polttovälillä saadaan sama kuvakulma aikaiseksi kuin FF- kennolla noin 50 millisellä objektiivillä.

Usein kuvakulman muutos aiheuttaa sen virheajatuksen, että polttoväli muuttuu kun objektiivi laitetaan täyskennoisesta croppikennoiseen. Eli ajatellaan, että croppikerroin muuttaa polttoväliä, koska se vaikuttaa suoraan kuvakulmaan – eli siihen, miten laaja tai kapea näkymä saadaan kuvattua. Todellisuudessa croppikerroin ei muuta objektiivin fyysistä polttoväliä; sen sijaan se rajaa kuvaa pienen kennon ansiosta, mikä saa kuvan näyttämään siltä kuin se olisi otettu pidemmällä polttovälillä.

Esimerkiksi 50 mm objektiivi tuottaa APS-C-kamerassa saman kuvakulman kuin 75 mm objektiivi täyskennossa, mutta itse polttoväli ei muutu – ainoastaan se osa kuvasta, joka tallentuu kennolle, on rajattu. Tämä rajaus synnyttää ”televaikutelman,” mikä voi olla harhaanjohtavaa ja saa näyttämään siltä, kuin polttoväli olisi pidempi.

Tuossa oli muutamia ajatuksia croppikertoimesta ja samalla puhetta myös hiukan muustakin. Itse pidän myös siitä, että tunnen ainakin pintapuolisesti teorian asioiden takana. Se helpottaa minulla ymmärtämystä siitä miten kamera toimii ja helpottaa kuvaamista.

Kari…