Millä minä kuvaan

Facebookin valokuvaajan neuvolan yksi aika yleinen kysymys on se, että mitä minä tarvitsen saadakseni tälläisiä kuvia. Ja sitten siellä alkaa vastaustykitys parhaista mahdollisista laitteista. Käytännössä tuntuu pitkälti siltä, että osa tarvitsee pakettiautollinen tavaraa harrastevalokuvauksen takia.

Itse olen lähtenyt siitä, että harraste- ja kilpailumielessä kuvaan pääsääntöisesti nettiin kuvia. Se tarkoittaa myös sitä, etten tarvitse järjetöntä pikselihirmua kuvaamista varten. Omista kuvista joku 80-90% menee nettijulkaisuun eli pitkäsivu on yleensä alle 3000 pikseliä. Käytännössä alle 10 megapikselin kennollakin pärjäisi.

Toinen perusperiaate itsellä on se, että pyrin kuvaamaan mahdollisimman yksinkertaisella ja myös kevyellä kalustolla. Haluan keskittää keskittymisen siihen mitä kuvaan enkä siihen millä kuvaan. Syy tähän on se, että kuvaan melkoisen nopeatempoisesti ja silloin pääpaino on vaivattomassa kuvaamisessa. Ei siinä, että pohdin miten ja millä asetuksilla tai polttovälillä kuvaan. Olen tehnyt nuo päätökset jo ennakkoon.

Kolmas perusperiaate on se, että kameran pitää taipua omaan kuvaustapaani eli kuvaan väliin suht. koht. abstraktia kuvaa. Niitä kuvattaessa kameran ja objektiivin pitäisi tukea muutakin kuin suorilta jaloilta täydellä aukolla kuvattua terävää kuvaa.

Millä sitten kuvaan

Oma kuvauskalustoni on syntynyt vakioaiheitteni ympärille. Eli kuvaan katukuvaa, lähikuvaa, jonkun verran potretteja sekä arkkitehtuuria. Lähikuva/makro määrittelee kennokoon eli kuvaan croppikennoisella, koska sillä saa helpommin mukavia suurennosuhteita. Osa abstrakteista katukuvista on määritellyt lyhimmäksi polttoväliksi 8 millisen. Ja muutoin tuolla paketissa on noin normaaliobjektiivi ja pikku tele.

Eli arkipäivän kuvauskalusto on seuraava:

Itsellä kuvaamista helpottaa se, että teen jo kuvaaman lähtiessä päätöksen mitä yritän ja millä polttovälillä tai – väleillä kuvaan. Saatan väliin valita kasimillisen koko päiväksi jo kokeilen mihin kaikkeen se taipuu.

Tuon ns. arkikuvaamisen ohella kuvaan kyllä muutakin ja silloin kalusto on hyvin erinäköistä. Eli saatan kuvat filmille tai vaikka pinottua makrokuvaa. Tuo muu kuvaaminen on sitä opettelua, tutkimista ja miettimistä miten halutunlaisen kuvan saa aikaiseksi.

Mutta tuo arkikuvauspuoli on se, jossa hyvin näkee kuinka pienellä kalustomäärällä pystyy halutessaan kuvaamaan. Pari objektiivia ja yksinkertainen pöytäjalusta. Simppeliä kuvaamista, jossa kuva on tärkein eikä kalusto.

Kannattaa muistaa, että tämä on minun tapani kuvata. Yksinkertaisesti, nopeasti ja yllättävän vähäisellä jälkikäsittelyllä.