Stemirax

Tutkiskelen ajankulukseni erilaisia vanhoja keksintöjä ja toteuksia. Olen nyt usemman kerran törmännyt elokuvan tekemisessä tarvittavaan työkaluun, jolla pystyy tekemään kuvausvaiheessa kaksoiskuvia. Se on Eclat Stemirax.

Kyseisen laitteen ideoija on Théo Fauger. Hän kertoo suunnitelleensa Stemiraxin, keksinnön, jonka avulla voidaan yhdistää optisesti kaksi kuvaa päällekkäin reaaliajassa jo kuvaushetkellä.

J’ai imaginé le Stemirax, une invention qui permet de créer optiquement la superposition de deux images en temps réel et ce dès la prise de vue.

Hän kertoo, että Stemirax on saanut inspiraationsa 1950-luvun vanhoista, nykyään huonosti tunnetuista stereokuvaamiseen tarkoitetuista lisälaitteista. joiden avulla voitiin ottaa stereoskooppisia valokuvia. Yksi niistä oli stereax eli kameran objektiivin eteen asetettu neljän peilin järjestelmä. Se mahdollisti kahden erillisen näkymän tallentamisen yhteen valokuvaan.

Theon keksintö hyödyntää samaa peiliperiaatetta, mutta tällä kertaa kaksi kuvaa voidaan yhdistää toisiinsa, erottaa toisistaan ja suunnata eri asentoihin. Järjestelmä mahdollistaa helpolla erilaisten kaksoiskuviin perustuvien efektien teon.

Kuvien päällekkäisyyden hallitsemiseksi Stemiraxissa on mekaaniset säätömahdollisuudet peilien suuntaamiseen ja kiertämiseen. Mekanismeja käytetään hammastettujen säätörenkaiden avulla, jotka ovat yhteensopivia follow focus -tarkennusjärjestelmien kanssa.

• Suuntausmekanismi mahdollistaa kahden kuvaussuunnan välisen kulmaeron symmetrisen säätämisen: näkymät voidaan siis siirtää kauemmas toisistaan tai lähemmäs toisiaan.
• Kiertomekanismi puolestaan mahdollistaa molempien kuvaussuuntien kiertämisen laitteen keskiakselin ympäri.

Theo Faugerin omilta sivuilta löytyy hienoja esimerkkejä mihin tuo järjestelmä pystyy valokuvauksessa ja Escalensin sivuilta löytyy video sen käytöstä elokuvan teossa.

Tuote on hieno esimerkki siitä kuinka vanhalle keksinnölle keksitään uusi käyttö. Stereokuvien sijaan laitteella tehdään upeita ns. päällekkäisvalotuksia. Tuollaisen idean kokeileminen olisi helppoa, mutta lopullisen tuotteen tekeminen vaatii hiukan enemmän. Ensimmäinen kotikokeilijan rajoite tulisi todennäkäisesti peileistä eli niiden pitäisi olla käsittääkseni pintapeilejä.

Varasta kuin taiteilija

Varasta kuin taiteilija on Austin Kleonin kirja, joka kertoo mistä luovat ideat syntyvät. Ne useinmiten varastetaan ja on olennaista tietää mikä on varastamisen arvoista. Samasta aiheesta aikoinaan juttelin ratikassa erään professorin kanssa. Hän muistutti, että vanhoja ideoita pitää tutkia ja yli 20 vuotiaat patentit on vapaata riistaa.

Aika usein kun taiteilijalta kysytään, että mistä hän saa ideansa, niin rehellinen vastaus olisi se, että hän varastaa ne. Eli miten siis taiteilija tarkastelee maailmaa. Ensin hän vain miettii onko asia varastamisen arvoista ja sitten siirrytään tutkimaan seuraavaa asia.

Tämä on se tapa jolla itse haen inspiraatiota uusiin ideoihin. Kirjailija Jonathan Lethem on sanonut, että kun ihmiset pitävät jotain omaperäisenä, niin he eivät vain tunnista viittauksia alkuperäisiin lähteisiin.

Tämä on se yksi syy miksi tutkin aika paljon erilaista tekniikkaa ja toteutustapoja. Ja mikäli niistä löytyy ideoita joita voi varastaa, niin teen sen surutta. Varastan idean mutten pyri kopioimaan suoraviivaisesti toisen tuotetta. Katson mikä osio on sen arvoista mitä voisi varastaa.

Esim. tästä Sterimax- projektista voisin varastaa idean tuosta puisesta prototyypistä ja miettiä miten sitä voisi hyödyntää omassa kuvauksessa. Se toisi lisää työkaluja erityisesti filmikuvaukseen, jossa tuolla voisi saada mielenkiintoista jälkeä.

Esim. Stemirax- projektia katselen sekä uteliaisuudesta, mutta myöskin siksi että mitä se mahdollistaisi eli voisiko tuolla idealla tehdä jotain muutakin. Kuvaamisen kannaltahan tuo laite avaisi erilaisia mahdollisuuksia. Ja samalla pohdin sitä hyödynnäkön tuosta ideasta jotain omaan kuvaamiseeni.

Uteliaisuus ja ideoiden varastaminen on osa kuvaamista. Mutta ideat pitää varastaa niin, etti kukaan huomaa mistä ne on viety. Eli ei kopioida vaan sovelletaan, Kari…