Filter factor tai suodinkerroin – filmikuvaajan perustietämystä
Varsinkin mv- filmille kuvatessa tulee usein vastaan, että kuvaa halutaan ”parannella” kuvausvaiheessa. Halutaan pilvet paremmin näkyviin, taivasta tummemmaksi tai valotusaikaa muutettua. Ja silloin tulee mukaan ns. suodinkerroin (filter factor) eli se kuinka kuinka valotusaika muuttuu suotimen kanssa.
Suodinkerroin (Filter factor) kertoo, kuinka monta aukkoa sinun täytyy kompensoida, kun käytät suodinta filmikuvauksessa. Myös digikuvauksessa sen avulla voi miettiä kuinka paljon valotus muuttuu esim. 8x suodattimella.
Eli aina kun objektiiviin ruuvataan suodin kiinni, niin se vähentää valoa, joten joudutaan lisäämään valotusta:
- Aukkoa avaamalla
- Suljinaikaa pidentämällä
- Tai ISO-arvoa nostamalla (jos mahdollista)
Yhteys aukkoihin:
Käytän nyt taulukossa filter factor käsitettä suodinkertoimen sijaan, koska suurin osa filmien datasivuista on englanninkielisiä. Filter factor (FF) kertoo valon vähenemisen kertoimena. Esimerkiksi:
Filter Factor | Valon väheneminen | Aukon kompensaatio |
---|---|---|
2× | 1 f-stop | +1 aukko |
4× | 2 f-stop | +2 aukkoa |
8× | 3 f-stop | +3 aukkoa |
16× | 4 f-stop | +4 aukkoa |
Ja kun muistamme valotuskolmion eli aukko, aika ja ISO- arvo hoitavat valotuksen, niin osaamme hiukan arvioida miten valotus muuttuu erilaisilla suotimilla. Eli kaikki kolme (suljinaika, aukko ja ISO ) toimivat askelittain (stoppeina) ja jokainen täysi steppi kaksinkertaistaa tai puolittaa valon määrän.
1. Suljinaika
- Esim. 1/125 → 1/60 = +1 aukkoaskel valoa (valotetaan 2× kauemmin)
- 1/125 → 1/250 = −1 aukkoaskel valoa (valotetaan 2× lyhyemmän aikaa)
2. Aukko (f/luvut)
- f/4 → f/2.8 = +1 aukkoaskel (2× enemmän valoa)
- f/4 → f/5.6 = −1 aukkoaskel (2× vähemmän valoa)
F-luvut eivät mene tasavälein vaan:
f/1.4 → f/2 → f/2.8 → f/4 → f/5.6 → f/8 → f/11 → f/16 → f/22
(kukin askel on ~1 stoppi)
3. ISO
- ISO 100 → ISO 200 = +1 aukkoaskel (2× herkempi, vähemmän valoa tarvitaan)
- ISO 400 → ISO 200 = −1 aukkoaskel (puolet vähemmän herkkä)
Eli katsotaan asiaa hiukan vielä esimerkin kautta. Jos oikea valotus on:
- f/8, 1/125, ISO 100
Voit vaihtaa sen vaikka:
- f/5.6, 1/250, ISO 100
(Tässä: +1 aukkoaskel aukosta, −1 aukkoaskel ajasta → valo pysyy samana)
Tai:
- f/8, 1/250, ISO 200
(−1 aukkoaskel ajasta, +1 aukkoaskel ISOlta → edelleen sama valo)
Hyvä tietää vaikka kameran automatiikka usein hoitaa tämän
Vaikka nykykamerat huolehtivat itse valotuksen määrästä, niin hyvä ymmärtää periaate siitä mikä on filter factor ja miten se vaikuttaa valotukseen. Tuon ja valotuskolmion ymmärtäminen helpottaa mm. ND- filtterien käyttöä.
Sekä värisuotimet että harmaa suotimet -suotimet (ND) vaimentavat valoa, ja molemmissa suodinkerroin (filter factor) kertoo, kuinka paljon valotusta pitää kompensoida. Niiden suurin ero se kuinka ne vaikuttavat:
- Harmaasuodin (ND) vähentävät valoa tasaisesti koko spektrin alueelta. Eli ne ei muuta värejä tai kontrastia, vain valon määrää.
- Värisuotimet (kuten punainen, oranssi, vihreä) taasen vaimentavat tiettyjä aallonpituuksia. Eli ne vaikuttavat kontrastiin ja sävyihin, erityisesti mustavalkofilmillä.
Mutta valotuksen kannalta:
- suodinkerroin 4 = +2 aukkoa → oli kyseessä ND4 tai vaikkapa tumma oranssi suodin.
Tämä tekee suodinkertoimesta kätevän yhteismitallisen käsitteen. Tiedät suoraan kuinka paljon enemmän pitää valottaa digillä tai filmillä.
Tälläistä kuvaamista tänään, Kari
Kun kaikki on kirjoitettu suomeksi, niin miksi ”filter factor”? Miksei jo vuosikymmeniä käytössä ollut ”suodinkerroin” kelpaa?
ND-filtteri on suomeksi harmaasuodin. Tämäkin olisi ollut hyvä selittää, esim ”harmaasuodin (ND Filter)”. Ja sitten vaikka: ND4 on harmaasuodin, jonka valotuskerroin on 4.
Kiitti kommentista, täytyy katsella vielä noita termejä. Joskus nuo termit on hankalaia löytää kun nykyään lukee kaiken vääränkielisesistä oppaista.
Saatan korjailla vielä tuota terminologiaa.