Maiden ja maineen keräämistä

Syksyllä 2017 oli omia kuvia esillä Tampere Camera Fairin näyttelyssä Lielehden kartanolla. Näyttelysarja oli Swag Lessons eli katutanssijota kaupungilta. Samana vuonna taisi tulla myös voitto Kamera-lehden kilpailusta eli vuoden kuvaaja.

Sen jälkeen on ollut kuvia muutamassa valokuvausseuran, Camera Fairin ja työpaikan näyttelyssä. Eli olen kuvaillut hiljalleen ja omaksi iloksi. FIAP- näyttelyihin olen osallistunut jostain vuodesta 2020- alkaen, mutta vasta viive vuonna ajattelin panostaa niihin hiukan enemmän. Eli aloittaa hiukan tavotteellisemman kuvaamisen. Syynä oli osin se, että eläkkeellä pitää olla jotain harrastettavaa.

Aamulla postilaatikkoon tupsahti ilmoitus, että FIAPin omilla sivuilla näkyy se, että olen nyt noviisikuvaaja (NFIAP). Ja kun olen jo aikaisemminkin sanonut, niin ajattelin omaksi ilokseni hankkia muutaman arvonimenkin lisää. Ja olen aika pitkällä tuolla AFIAPin suunnassa eli käytännössä puuttuu ainostaan 27 hyväksyntää. Riittävä määrä maita ja hyväksyttyjä teoksia on olemassa.

Katselin sitten missä kaikissa maissa kuvia on kelvannut näyttelyyn ja olihan niitä jo muutama maa:

Eli noita hyväksyntöjä on tällä hetkellä 17 eri maasta. Eli tuohon AFIAP- arvonimeen ei tarvitse uusia maita, mutta sitä seuraavaan voisi tarvita. Ja kun pidän tavoitteista, niin ajattelin tänä vuonna tähdätä sekä vanhojen uusien kuvien läpimenoon, nyt niitä on 25 erilaista. Eli tämän vuoden tavoite 27 uutta hyväksyntää, vähintäin kolme uutta maata ja hiljalleen luoda uusia kuvia tälle saralle. Sen verran tuo 40 läpimennyttä kuvaa täyttyy vuoden 2027 loppuun mennessä.

Ja niinkuin olen suunnitellut, niin osa kuvista tulee luonnosta eli pyrin kuvaamaan keväästä syksyyn makroja ja lisäksi palaan yhä enemmän kuvaamaan kaupungille. Eli kuvaamaan katukuvaa ja arkkitehtuuria. Ja osan tulen kuvaamaan filmille.

Ja yksi ensivuoden tavoite on kerätä noita hyväksyntöjä euroopasta eli mahdollisimman monesta lähimaasta. Eli kokeilla minkälaisia kuvia niiden tuomaristo pitää kivana.