Kaikenlaista kummaa kuvaamista
Olin eilen illalla kuuntelemassa Tampereen valokuvausseurassa esitelmää kameroiden käytöstä. Kevään viimeinen viikkokokous oli hyvin pidetty, asiantunteva ja sisällöltään runsas. Silti lähdin kotiin hieman levottomin ajatuksin. En siksi, että esitelmä olisi ollut huono. Se oli päinvastoin
Jatka lukemista...
Kun katukuvausta määritellään, niin esiin nostetaan usein yksi tietty tyyli: 35 millinen objektiivi, kamera lähellä ihmisiä ja candid-tilanne, jossa kuva syntyy nopeasti ja ilman vuorovaikutusta. Tätä ei ole koko katukuvaus, mutta se on sen tunnetuin
Jatka lukemista...
Kun puhumme “oikeasta katukuvauksesta”, tarkoitammeko oikeastaan Winograndin laajakulmaa, Cartier-Bressonin sommittelua vai Meyerowitzin värikuvaamista? Vai olemmeko vain tottuneet yhteen historialliseen tulkintaan siitä, mitä on oikea katukuvaus. Kun katsomme katukuvauksen historiaa, huomaamme jotakin kiinnostavaa. Henri Cartier-Bresson odotti
Jatka lukemista...
Näin yhdessä facebook postauksessa maininnan neulanreikäkamerasta jolla saa kuvattua panoraamoja. Ja siitä sain iden rakentaa itselle 4×5″ filmille kuvaavan panoraamakameran eli kameran jolla saa kahdella valotuksella lähemmäs 10″ leveän kuvan. Ei ihan koska kuvien yhdistämisen
Jatka lukemista...
Olen jonkun verran kuvannut ja myös osallistunut FIAP- näyttelyihin. Haluan saada jollain aikavälillä arvonimen NFIAPista kohti AFIAPia. Ja samalla pohtinut miten saan omaa kuvaamistani kohti sellaisia kuvia kuvia jotka pysäyttävät tai vaikuttavat katsojaan sekunneissa. Tämän
Jatka lukemista...
Olen viime aikoina pohtinut kysymystä, joka kuulostaa yksinkertaiselta mutta ei sitä ole: mikä on hyvä kuva? Valokuvaajana huomaan helposti ajattelevani, että hyvä kuva on teknisesti hallittu, tasapainoinen ja esteettisesti ehjä. Kun valo, sommittelu ja sävyt
Jatka lukemista...
Nykyisessä valokuvauksessa suuri aukko on lähes oletus. Kuvataan pienellä syväterävyydellä, tausta pehmenee ja kohde irtoaa ympäristöstään. Se on visuaalisesti miellyttävää ja samalla myös melko armollinen tapa kuvata. Kun tausta sulaa epäteräväksi, kuvaajan ei tarvitse ratkaista
Jatka lukemista...
Yksittäisessä valokuvassa värit voivat ohjata katsetta ja luoda tunnelmaa. Kun kuvia alkaa muodostua sarjaksi, värit voivat tehdä vielä enemmän: ne voivat sitoa kuvat yhteen. Elokuvissa puhutaan usein väripaletista. Sillä tarkoitetaan tietoisesti valittua värimaailmaa, joka kulkee
Jatka lukemista...
Väreihin liitetään usein tiettyjä mielikuvia ja tunteita. Punainen voi viestiä rakkautta tai voimaa, sininen rauhaa ja luottamusta ja vihreä luontoa sekä kasvua. Tällaiset yhteydet vaikuttavat siihen, miten kuva koetaan, vaikka emme aina tiedostaisi niitä. Usein
Jatka lukemista...
Valokuvauksessa puhutaan joskus 60–30–10 -säännöstä. Sama ajatus tunnetaan myös graafisessa suunnittelussa ja sisustuksessa. Kyse ei ole matematiikasta vaan tasapainosta. Aloituskuva on Wonder Womanista, jota käytetään usein kuvastamaan värien käyttöä. Se löytyy mm. Rob Baggsin tekstistä
Jatka lukemista...
Jos vakavasti suuntautuu valokuvailmaisun saralle ja haluaa toteutaa kuvataiteellista ilmaisuaan, näkemystään, visiotaan käyttäen kameraa välineenä pitää kyetä nousemaan aika monta…
Kiitti kommentista. Täytyy harkita hiukan myös "tyylin mukaista" pukeutumista, että kuvattavat tunnistavat mihin joukkoon kuuluu.
Hyvää pohdintaa. Pukeutumisella on merkitystä. Kun myös kuvailen paljon julkisilla paikoilla kadun elämää ja katumaisemaa, suosin hyvin neutraalia pukeutumista, sanoisinko…
[…] se, että mistä kuvan ottaa. Pohtia valoitukset ja esim. käyttääkö mv- kuvauksessa esim. keltaista tai punaista filtteriä korostamaan taivasta…
Kiitos hyvästä ja kattavasta näkökulmasta. Tunnistan hyvin tuon taidekentän rakenteen ja haasteet. Oma lähestymiseni valokuvaukseen on kuitenkin hieman erilainen: en…